Vertailussa Extra Special Bitterit

Extra Special Bitterien (lyhyesti ESB) kantaisä on brittiläisen Fuller's panimon tunnettu "Fuller's ESB", joka tuli ensimmäistä kertaa myyntiin vuonna 1969 nimellä "Winter Bitter". Vuonna 1971 nimi muutettiin ESB:ksi ja samalla juoman saatavuus muuttui pelkän talven sijaan ympärivuotiseksi. Fuller's ESB on (täysin ansaitusti) niin suosittu, että on käytännössä luonut uuden olutgenren, kun lukuisat panimot mm. jenkeissä ovat nimenneet omia jäljitelmiään/kunnianosoituksiaan Extra Special Bittereiksi. Myös Suomesta löytyy näitä panijoita, sillä Laitilan Wirvoitusjuomatehdas teki 2009 vuoden loppupuolella oman ESB:nsä, jonka nimeksi annettiin "Kievari Espi" ja männä viikolla tuli Alkoon Malmgårdin Panimon "Huvila E.S.B". Tänään minulla on vertailussa ja arvioinnin alla juurikin nuo kolme edellämainittua olutta, eli "genren" kantaisä Fuller's ESB ja kotimaiset haastajat. Teoriassa ja karkeasti yleistäen ESB:t eroavat normibittereistä ollen alkoholipitoisuudeltaan ja humaloinniltaan hieman vahvempia ja sijoittuen tyylikartalla jonnekin bitterin ja india pale alen välimaastoon. Fuller's ESB on yksi suosikkioluistani ja ennestään hyvinkin tuttu, Laitilan Kievari Espiä olen maistanut kerran ja Huvila E.S.B on täysin uusi ja odotettu tuttavuus. Laitilan Espistä testissä on mukana kolmosvahvuinen versio, vahvempaakin on tai on ainakin ollut tarjolla, mutta vain ravintolamyynnissä.

Otin aluksi kutakin olutta pienen lasillisen arvion kirjoittamista varten yksi kerrallaan ja tämän jälkeen pistin kolmikon pieniin viinilaseihin vierekkäin rinnakkainvertailua varten. Normaalisti yksitellen nauttiessa suosin kaatamista aivan perinteiseen brittityyliseen pinttiin lähes jääkaappikylmänä.

RINNAKKAINVERTAILU:

Vasemmalla ESB, keskellä Huvila E.S.B ja oikealla Laitilan Kievari Espi

Rinnakkainvertailussa käytän oluista seuraavia nimiä ESB, Huvila ja Espi, lukijan vastuulle jää nimien yhdistäminen oikeisiin tuotteisiin. Oluiden ollessa rinnakkain ulkonäköerot ovat yllättävän pieniä. ESB on tummin, Huvila samein ja Espi hyvin samankaltainen, mutta hieman haaleampi kuin ESB. Huvilan vaahto on kestävin. Tuoksussa voiton vie selkeästi ESB, jonka voimakkuus ja hedelmäisyys ovat aivan omaa luokkaansa. Huvilan ja Espin tuoksut ovat selvästi miedompia, eikä niistä irtoa kunnolla oikein mitään ilman pyörittelyä. Maussakin ESB on ylitse muiden, ollen huomattavasti testin toisia makeampi ja aromikkaampi. Espiä ja Huvilaa vertailemalla Espi paljastuu pehmeämmäksi, Huvilan ollessa jonkin verran karkea. Molemmista kotimaisista irtoaa jälkimaussa tunkkaisuutta, jota ESB:ssä ei ole. Testissä oleva Espi on reilun kuukauden päässä parasta ennen päiväyksen umpeutumisesta, joten terävin humalointi lienee jo kadonnut. Espi on suutuntumaltaan selkeästi kevein, tästä lienee syyttäminen testin alhaisinta alkoholipitoisuutta (4,5%), kirottu olkoon 4,7% "Berliinin muuri" Suomen laissa. Melkein voisin veikata, että nostaisin Espin Huvilaa paremmaksi jos käsissä olisi tuoreempaa tavaraa. Varsinkin oluiden lämmetessä Espistä irtoaa enemmän sekä tuoksusta, että mausta, mutta Huvilan ronskimpi humalointi tasoittaa pelin. Tällä kertaa on pisteytettävä Huvila ja Espi tasoihin, ESB:n liidellessä omissa sfääreissään. Huomaan, että oluita rinnakkainvertailemalla oppii ja havainnoi enemmän kuin pelkkiä yksittäisreittauksia tekemällä, oluiden väliset erot tulivat selkeämmin esiin kuin ennen rinnakkainvertailua vihkoon kirjaamistani arvioista. Nyt vaan odotellaan muutama viikko, että kaupat lyövät Laitilan Espit parasta ennen päiväyksen uhkaavasti lähestyessä poistohinnalla myyntiin, sillä ainakin Raumalla oli kaikissa Espipulloissa lokakuinen BBE...

YKSITTÄISET OLUTARVIOT:

Aito alkuperäinen

Fuller's ESB

Hohtava, kirkkaan kuparinen olut, jonka vaahto on keskiverto. Tuoksu on runsas, kuivattuja hedelmiä,  mansikkaa, makeaa karamellista mallasta, hieman toffeeta, sekä lopussa tuttu brittityylinen puumainen humalointi. Makea maku on karamellisen maltainen, hieman hedelmäinen ja toffeinen, sekä  hieman pähkinäinen ja tuntuvasti humaloitu. Suutuntuma on hieman tahmea, keskitäyteläinen ja maltillisesti hiilihappoinen. Todella maittavan makean mallaspohjan omaava bitter, jossa tasapainottava humalointi ikään kuin loksauttaa kaikki palaset kohdalleen. Kokonaisuus on parempi kuin osiensa summa.

Kouluarvosana: 8½







Laitilan Kievari Espi III

Tumman oranssi, hieman utuinen olut, jonka katoava vaahto on melko niukka ja suurikuplainen. Karamellisen maltainen ja etäisesti toffeinen tuoksu, josta ei juuri humalointia erotu, vaan sen sijaan erottuu hieman vihannesmaista tunkkaisuutta nuuhkaisun lopussa. Maku on hieman ohut. Karamellista ja toffeista mallasta, sekä kevyt puumainen humalointi, joka hieman kuivattaa loppua. Lämmettyään erottuu myös hieman Fuller's ESB:stä tuttua pähkinäisyyttä. Jälkimaussa tuoksusta tuttua tunkkaisuutta Suutuntuma on kevyt ja maltillisen hiilihappoinen. Parasta ennen päiväys on reilun kuukauden päässä, joten ikä on luultavasti jo verottanut humaloinnin iskevyyttä.

Kouluarvosana: 7

Malmgård Huvila E.S.B

Tumman kuparinen olut melko runsaalla valkoisella vaahdolla, joka kuitenkin melko nopeasti katoaa. Pieni kerros kuitenkin viipyy oluen pinnalla pitkään. Tuoksussa on hieman tummaa hedelmäisyyttä ja runsaasti karamellista mallasta, sekä hieman toffeeta. Humaloinnissa tuntuu katkeruutta riittävän, mutta aromikkuutta ei tahdo oikein löytyä ja se latistaa makua. Suutuntuma on keskitäyteläinen, hieman tahmea ja maltillisen hiilihappoinen. Varsin kelvollinen bitter.

Kouluarvosana: 7

LINKKEJÄ:
http://malmgard.fi/
http://www.laitilan.com/
http://www.fullers-ales.com/