American Amber Lager
Panimo: Stadin Panimo, SuomiOluttyyli: Premium Lager
Alkoholipitoisuus: 5,2%
Saatavuus: Alko (4,24€ / 0,33l)
Stadin Panimon loistelias American Amber IPA, joka kuului Alkon 80v-juhlien valikoimaan, on saanut tällä viikolla pohjahiiva-, eli lagerveljensä Alkon vakiovalikoimaan. Alkon sivuilla kuvassa on punertava etiketti, kuten oli American Amber IPAssakin, mutta ainakin omassa pullossani etiketti on keltainen. Tämä vain huomiona, ettei tule turhaan etsittyä hyllyiltä punaetikettistä pulloa. Kuten jo mainitsin, niin American Amber IPA oli todella hyvä, niinpä tällekin on ladattu jo melkoiset odotukset, katsotaanpa mikä tämä on miehiään.
Hieman utuinen, vaalean kuparinen olut. Vaahtoa muodostuu suoralla kaadolla noin kolmen sentin
kerros, joka kestää kohtalaisen pitkään. Tuoksu ei täysin vakuuta, se on
yrttinen, kevyen karamellimaltainen ja hieman vihanneksisen tunkkainen.
Raikasta sitrushumalointia löytyy hieman sieltä alta, mutta se ei
nouse toivottuihin sfääreihin. Maku tarjoaa lähes
keskitäyteläisen ja kevyen karamellisen mallasrungon, jonka
loppupuolella tuntuu kohtalaisen rapsakka sitruksinen nipistys, joka
johtaa greippisen happamaan jälkimakuun. Kokonaisuutta kuitenkin
häiritsee lievä tunkkaisuus ja tuhkaisuus, mikä on sääli, sillä
raikkaampana tämä olisi varmasti mainio juoma kevään aurinkoisille
päiville.
Pettymykseksihän tämä kääntyi. Tämän tyylisen oluen pitäisi olla puhdas, raikas ja rapsakka, jotta se toimisi toivotulla tavalla. Vaikkei arvioon liiaksi positiivista tullutkaan, niin kyllähän tämä helposti Pertti Peruslagerin hakkaa, onhan tässä kosolti makua, ja hyvääkin makua! Menetetty potentiaali vain harmittaa. Antakaa mahdollisuus, sillä näiden pienempien panimoiden oluissa saattaa joskus olla huomattaviakin pullokohtaisia eroja.
LISÄYS: Tätä on valmistettu kaksi eri erää, #417 ja #422. Erissä on luultavasti selkeä ero #417:n hyväksi, oma pulloni oli erää #422. Katso kommentit tämän blogauksen alta.
LISÄYS: Tätä on valmistettu kaksi eri erää, #417 ja #422. Erissä on luultavasti selkeä ero #417:n hyväksi, oma pulloni oli erää #422. Katso kommentit tämän blogauksen alta.
Yhteenveto
Maukas, mutta ei täysin onnistunut lager
ARVOSANA: 7-
Tämä asia täytyy selvittää. Toisten kommenttien mukaan erinomaisen hyvää tai toisten ei. Teimme kaksi keittoa #417 ja #422, jotka olivat erilaisia, mutta vaikuttaa siltä, että joko erissä on eroja tai maistajissa. Oluthan on sama kuin Tornin Juhlaolut ja Suomen parhaaksi, puolitummaksi olueksi viime vuonna valittu. Itse asiassa erot ovat ainoastaan humaloinnissa. Tuota Tornin juhlaolutta joku amatööri väitti jopa diasetyyliseksi, se oli uusi ulottuvuus meidän oluissa. Erä #422 pullotettiin kaksi viikkoa aikaisemmin, kuin se olisi pitänyt. Koska Stadin oluet ovat suodatettomia, niin hiivaisuus on saattanut pilata humala-aromin.
VastaaPoistaOmani oli erää #422. Kyllä tässä omasta mielestäni tuntui juuri siltä, ettei humalointi olisi aivan tarkoitetun kaltainen. Oluen hienon potentiaalin kyllä havaitsinm mutta se ikään kuin peittyi sinne tunkkaisuuden alle. Otan ehdottomasti uusinta arvioinnin jos onnistun löytämään tuota erää #417 jostain. Onneksi etiketeissä on tuo erä mainittu!
PoistaHei Harri,
PoistaSatuin katsomaan StaPan eilen juomani amber lagerin etikettiin ja huomasin sen olevan erää 417. Sain sitä juuri Arkadian liikkeesä käydessäni kun sitä hyllytettiin. Omat makutuntemukseni eroavat todellakin sinun tunkkaisista kommenteistasi. Tuoksussa oli selkeästi humalia, jotka myös mukavasti purivat maussa. Olut oli kokonaisuutena todella hyvä ja juotava kevätauringon paistaessa.
Juho
Mainiota! Kiitos kommentista. Erissä lienee selkeä ero #417:n hyväksi.
PoistaOma pulloni oli erää #417, ja vaikka tuoksu oli varsin lupaava ja raikas, niin hieman tuhkaisen tunkkainenhan tuo maku oli, ja kokonaisuus jäi hyvin vaisuksi hienon Amber IPAn jälkeen. Luultavasti siis ero on maistajissa, ei erissä...
VastaaPoistaOlutoppaan maistajissa vika.
PoistaRäikein hyvä esimerkki kun nimimerkki Mitch Wayne testasi kaksi samaa olutta eri etiketeillä.
Ayinger Celebrator 45p
Ayinger Winter-Bock 36p
Kiitokset komppauksesta, mutta kyllä Hayken ja Sayravaisen maisteluissa on perääkin. Maistoin kummatkin erät tänään tarkkailueristä ja niissäkin oli eroja. Kummatkin olivat ok, mutta #417 oli tässä tapauksessa se sameahkompi ja huonompi. Niin kuin totesin, erällä ei ole välttämättä merkitystä, vaan myös muilla panimoteknisillä asioilla. Olen pahoillani siitä, että oluidemme taso vaihtelee jopa siitä, että missä vaiheessa ne ovat päätyneet pulloosi. Ne ovat suodattomia ja epästabiileja ja parhaimmasta yrityksestämekin ne ovat pulloina vain kalpea aavistus siitä, mille ne maistuvat suoraan tankeista. Voisin kirjoittaa asiasta, vaikka kuinka paljon, joten Hayken ja sayravaisen lisäksi anonyymit, jotka ovat ottaneet osaa tähän keskusteluun pääsevät käymään pohjois-korealaisittain vartioituun Stadin Panimoon. Tämän palstan Anonyymit voivat ilmoittautua info@stadinpanimo.fi. Avataan tätä vielä sen verran, että kaikki tätä linkkiä seuranneet pääsevät myös, kahdeksaan ensimmäiseen asti.
PoistaKiitos kutsusta. En tosin usko, että suuntaan Helsinkiin ennen kesälomia, mutta katsotaan silloin uudelleen. Harmi, ettei näillä seuduilla ole mahdollista kegitavaran maistamiseen, vaan pullotetut ovat ainoa vaihtoehto. Parempi sekin kun ei mitään ja onhan noita loistaviakin yksilöitä tullut vastaan. Ruokapuoti Lumo Raumalla myy maitokauppavahvuisia ja nyt on Alkostakin saanut pari vahvempaa hommattua. Maitokauppavahvuisista mm. single hopit Sorachi Ace, Centennial ja Cascade ovat maistuneet hyvin, samoin Witbier.
PoistaMinulla #422 erän pullo oli raikas ja maukas.
VastaaPoistaOmassa lähi-Alkossani ei ole kuin tätä erää, mutta voisihan sitä ostaa toisenkin, jos osuisi hyvä puteli kohdalle.
Poista