Olvi Reino

Vastaanotin eilen ensimmäiset blogittamalla ansaitsemani ilmaiset oluet, kun Olvi oli ystävällisesti lähettänyt tuotenäytteitä kevään uutuuksistaan. Paketissa oli Olvin uutuusoluiden Reinon ja Svenin lisäksi ilahduttavasti myös virolaisen A. Le Coqin Porter ja Pils, jotka ovat aivan kelvollisia oluita. A. Le Coq on nykyään Olvin omistuksessa. Lisäksi lootassa oli siidereitä, yksi lonkero ja yksi limppari. Tsekkaa kuva koko setistä ja Olvin saatekirjeestä facebookissa. Sveniä en ole vielä maistanut, mutta Reinon sihautin auki juuri äsken. Olin aikeissa kirjoittaa siitä ihan rehdin olutarvion, mutta totesin, että siihen ei ole tällä kertaa tarvetta, sillä Reino maistuu samalta kuin kaikki muutkin teolliset bulkkilagerit, enkä usko, että makueroa esim. Olvin kolmoseen verrattuna juuri löytyy (tässä vaiheessa voitte yrittää esittää, että tämä tuli yllätyksenä). 

Reino ei ole mikään turha tossukka, sillä hänellä on kaikki tarvittavat ominaisuudet kansaa kiihottavan olutnautinnon välittämiseen. Ohut suutuntuma, olematon maltaisuus ja metallinen jälkimaku tulevat mukana ihan vakiovarusteina, mutta reilun kusetuksen merkeissä niistä joutuu kuitenkin maksamaan lisävarusteiden, eli ns. "erikoisoluiden hintaa". Reino tölkin hinta kaupoissa pyörii nimittäin kolmen euron pinnassa.  Onkohan se tuo tölkin Reino-kuosi, joka tässä maksaa? Ymmärtäisin hinnan jos tölkki olisi kankaalla pinnoitettu ja siinä olisi kohta josta sen voisi taitella auki, jos ei nyt aivan täysmittaiseksi tossuksi, niin jonkilaiseksi Reino sukaksi ainakin.

Kirjoitin aiemmin huumorin ehdoilla toteutetun kritiikin Reinosta ja Olvin "tuotekehittelystä" (vai pitäisikö sanoa markkinoinnista), ja nyt tuntuu, että tuon silloin kirjoittamani "olutarvion" olut olisi huomattavasti mielenkiintoisempaa nautittavaa.

Reinossa, kuten lähes kaikissa muissakin Olvin oluissa, on käytetty ohratärkkelystä. Sen vaikutuksista olueen voit lukea tästä linkistä.

Voit taistella tätä anti-olutkulttuuria vastaan jättämällä tällaiset tuotteet hyllyyn.