Nyt eletään jännittäviä hetkiä. Ensimmäisen pussimäskäykseni, eli kokonaan itse aidoista raaka-aineista valmistamani olut on jälkikäynyt pullossa 8 vuorokautta ja valmiina ensimaistoon. 8 vuorokautta ei ole mikään minimi, mutta nyt sattui niin, että perjantai osui tähän kohtaan ja täten ajankohta on maistamiselle suotuisa. Oluthan on siis tyyliltään IPA ja humalien puolesta jenkkien suuntaan kallellaan. Katkerointiin käytin Magnumia ja aromipuolella Centennialia ja Citraa. Maltaina käytin ainoastaan Viking Maltin sahtimallasta, joka on sekoitus pale ale mallasta (90%) ja "dark ale" mallasta (10%). Hiivana toimi Danstar BRY-97 kuivahiiva. Tarkempi selostus valmistuksesta tästä linkistä. Sitten vaan maistamaan. Jännittää ihan oikeasti todella paljon. Onko olut kunnossa? Onko hiilihappoja? Maistuuko yhtä hyvältä kuin vierre aiemmin?
Vaimea, mutta selkeä suhahdus avattaessa. Hiilihappoja on siis muodostunut - ensimmäinen peikko hyppäsi heti niskasta alas. Oluen väri on oranssihtavan kultainen ja se on vain hieman utuista. Todella hienosti kirkastunut, vaikka vierre välillä näyttikin samealta moskalta - tämä kuulunee asiaan siis! Vaahtoakin muodostuu ja se jättää jonkin verran pitsiä lasin reunoille, kuten näissä voimakkaasti humaloiduissa asiaan kuuluu. Tuoksu on hyvä, sanoisinko, että stadimainen. Todella aromaattista pehmeää hedelmää - trooppisuutta, mansikkaisuutta ja vasta tuoksun lopussa greippiä ja sitrusta. Sahtimallas tuntuu kepeän karamellisena, mutta humala on selkeästi ja raikkaasti pinnalla. Ei niin sitruksinen ja iskevän humalainen tuoksu (ainakaan vielä) kun vierteen perusteella odotin, mutta se tärkein eli "virheettömyys" käy selvästi ilmi. Ei häiritseviä sivuaromeita vaan ihan aitoa asiaa koko laajuudeltaan. Maku ei ole kovin makea, mutta kuitenkin hieman karamellinen. Vahvaa trooppista vetoa, sitten sitrusta, greippiä ja pitkä, lähes loputon greippinen loppuveto. Hiivaisuus on todella neutraali. Vaikuttaisi hyvältä hiivalta tämä Danstar BRY-97 kuivahiiva. Käymislämpötilakin oli toisaalta matala, 15-16 astetta, se edesauttaa neutraalimpien käymisaromien saavuttamista ja päästää humalat paremmin esiin. Näin ainakin kuvittelen. Hiilihappoja on vielä maltillisesti, mutta ne varmasti lisääntyvät pienellä lisäkypsyttelyllä. 8 vrk pullossa on vielä lyhyt aika. Muuten suutuntuma on liukas ja öljyinen, runkoakin on riittämiin. Vaikuttaa todella hyvältä nyt. Ei mitään maailman kovinta tavaraa, mutta kestää kuitenkin vertailun kaupallisiin tyylin oluisiin, vaikkei oman tuotoksen objektiivinen tarkastelu kenties helpointa mahdollista olekaan. Jos tämä vielä viikon päästä toimii yhtä hyvin, niin lupaan lähettää pullon tämän valtakunnan kovimmalle IPA-gurulle tarkempaan syyniin. Mikäli hän suvaitsee ottaa olutta vastaan siis, enkä epäile etteikö ottaisi. Siitä saataisiin sitten puolueeton mielipide sekä itselleni, että teille. Ei kai tässä muuta... todella hyvä fiilis - ei perkele, sehän onnistui!
Vaimea, mutta selkeä suhahdus avattaessa. Hiilihappoja on siis muodostunut - ensimmäinen peikko hyppäsi heti niskasta alas. Oluen väri on oranssihtavan kultainen ja se on vain hieman utuista. Todella hienosti kirkastunut, vaikka vierre välillä näyttikin samealta moskalta - tämä kuulunee asiaan siis! Vaahtoakin muodostuu ja se jättää jonkin verran pitsiä lasin reunoille, kuten näissä voimakkaasti humaloiduissa asiaan kuuluu. Tuoksu on hyvä, sanoisinko, että stadimainen. Todella aromaattista pehmeää hedelmää - trooppisuutta, mansikkaisuutta ja vasta tuoksun lopussa greippiä ja sitrusta. Sahtimallas tuntuu kepeän karamellisena, mutta humala on selkeästi ja raikkaasti pinnalla. Ei niin sitruksinen ja iskevän humalainen tuoksu (ainakaan vielä) kun vierteen perusteella odotin, mutta se tärkein eli "virheettömyys" käy selvästi ilmi. Ei häiritseviä sivuaromeita vaan ihan aitoa asiaa koko laajuudeltaan. Maku ei ole kovin makea, mutta kuitenkin hieman karamellinen. Vahvaa trooppista vetoa, sitten sitrusta, greippiä ja pitkä, lähes loputon greippinen loppuveto. Hiivaisuus on todella neutraali. Vaikuttaisi hyvältä hiivalta tämä Danstar BRY-97 kuivahiiva. Käymislämpötilakin oli toisaalta matala, 15-16 astetta, se edesauttaa neutraalimpien käymisaromien saavuttamista ja päästää humalat paremmin esiin. Näin ainakin kuvittelen. Hiilihappoja on vielä maltillisesti, mutta ne varmasti lisääntyvät pienellä lisäkypsyttelyllä. 8 vrk pullossa on vielä lyhyt aika. Muuten suutuntuma on liukas ja öljyinen, runkoakin on riittämiin. Vaikuttaa todella hyvältä nyt. Ei mitään maailman kovinta tavaraa, mutta kestää kuitenkin vertailun kaupallisiin tyylin oluisiin, vaikkei oman tuotoksen objektiivinen tarkastelu kenties helpointa mahdollista olekaan. Jos tämä vielä viikon päästä toimii yhtä hyvin, niin lupaan lähettää pullon tämän valtakunnan kovimmalle IPA-gurulle tarkempaan syyniin. Mikäli hän suvaitsee ottaa olutta vastaan siis, enkä epäile etteikö ottaisi. Siitä saataisiin sitten puolueeton mielipide sekä itselleni, että teille. Ei kai tässä muuta... todella hyvä fiilis - ei perkele, sehän onnistui!
Hienoa! Ja hieno väri mikä osaltaan kertoo siitä että sahtimallas-sekoitus on hyvä perusmallas jo itsessään ja jolla panomies pärjää jo pitkälle valmistaessan erityylisiäkin oluita.
VastaaPoista---DeGarre
Tattis! Mulla on samalla mallaspohjalla bitter ja vahva belgiale tulossa. Aiemmin tein sahtiakin. Hyvää tavaraa!
PoistaHyvältä näyttää! Itsekin olen aloitellut mäskäyspuuhia sahtimaltaalla ja lopputulokset ovat jo tässä vaiheessa ihan vertailukelpoisia kaupan tuotoksiin nähden. Eikä hintakaan päätä huimaa, kun 0,33l:n pullolle olen laskenut raaka-aineiden kustannuksiksi naurettavat 20 senttiä ;)
VastaaPoistaHienoa! Tälle IPA:lle laskeskelin hintaa 80 senttiä 0,5-litraiselle pullolle. Humalaa meni sen verran reilusti. Pitäisi keskittyä belgityylisiin tai vehnäoluisiin, niin selviäisi vähillä humalilla, mutta kun IPA:t ja DIPA:t vaan maistuu niin pirun hyvin :)
Poistaoisko sahtimallas kuiteski 90% pilsua, kuten kotiolutverkossa on veikkailtu ja asiaa varmisteltu vikingiltä(?) Ihan hyvin se kuiteski noissa hommissa toimii. Jotenki jääny kummittelemaan, että tietyissä olosuhteissa pilsu tarviis 90min keitto ajan, mutta en keksi mistä tämmöinen olis jääny kummittelemaan. Tietty hyvistä nettikaupoista saa puhdasta palea rouhittuna myös aika edullisesti ;)
VastaaPoistaOnkohan Danstar ja S05 samanlaisia? ite olen käyttänyt jälkimmäistä ja hyvin on toiminu. Hieno blogi.
J-
Kiitos!
PoistaEn ole varma tuosta koostumuksesta, jostain sen googlettelin ja saatoin muistaa väärin tätä kirjoittaessa. Oli pilsua tai palea, mutta kuitenkin 90% sitä ja 10% dark ale mallasta, n'äin "jossain sanottiin".
Hiivojen erosta en osaa vielä oikein sanoa, mutta kai ne erilaisia on. Olen käyttänyt uuteoluissa aiemmin US-05:sta ja maistellut myös muiden tällä hiivalla tekemiä kotioluita, niissä on ollut sellainen tietty persikkainen aromi, jota tässä IPAssa ei ollut.
Minulla on nyt käymässä American Pale Ale juurikin US-05:llä, eli kohta sekin selviää :)
Viking malt ei ole virallisesti tuota vahtistanut, mutta kun yhdistää kaksi heidän vastaustaan, niin selviää tuo 90% pils-mallasta ja 10% dark ale-mallasta.
Poista90 minuutin keitto pils-mallasta käytettäessä on ihan tieteellisesti todistettu juttu DMS:n takia. En tosin itse ole huomannut mitään "cooked corn"-aromeita, vaikka olisinkin keittänyt vain 60 minuuttia. Ehkä jos käyttäisi 100% pils-mallasta ja tekisi kevyttä olutta, niin maussa voisi huomata eron keittoaikojen välillä. Tuon perusteella sahdeissa pitäisi olla aika kovat DMS-aromit. Asiasta voi lukea lisää:
http://beersmith.com/blog/2012/04/10/dimethyl-sulfides-dms-in-home-brewed-beer/