Posti on tällä viikolla raatanut ja kantanut blogistille olutta maistoon. Maku Brewingiltä tuli kolmen uutuusoluen setti - Session IPAa, New Zealand Lageria ja uudistunutta Amber Alea. Toisenakaan päivänä posti ei levännyt, vaan toimitti Timo Halosen ja Jussi Hultmanin kotipanimon Flat Fifth Brewingin Session IPAn. Tästä heräsi tietysti mielenkiinto kahden Session IPAn rinnakkainvertailuun, johon lisämaustetta antaa se, että toinen on kaupallinen ja toinen kotivalmisteinen.
Maku Brewing kellottaa 5,2% vahvuuden ja mittavat 71 EBUa katkeruutta. Humalina aina toimivat jenkit Columbus, Centennial, Simcoe ja Chinook. Päiväys 090818.
Flat Fifthin olut on niin ikään 5,2%, katkeruutta laskennalliset 60 EBUa. Maltaat: Munich, Pilsner ja Caramel. Humalat: Challenger, Summit, Chinook, Cascade, Citra, Rakau ja Columbus. Pullotettu 13.2.2018
Makun Session IPA kaatuu lasiin kirkkaampana ja vaaleampana. Siinä myös runsaan pitsikäs vaahto. Flat Fifth on myös kauniin värinen, mutta vaahto on ilmavampi, eikä jätä samanlaista pitsikuviota lasin reunoille. Ulkoinen kauneus siis Makulle.
Flat Fifthin tuoksu on toffeemaisen ja karkkimaisen maltainen, pihkaisen ja havuisen humaloitu sekä kypsän trooppisesti pehmeän hedelmäinen. Makun tuoksu tarjoaa terävämpää sitrusvetoa länsirannikolta tutulla tavalla ja erittäin tuoreenoloisesti. Flat Fifthin tuoksu on selvästi maltaisempi ja hiivan käymisaromeissa on ehkä pientä brittivibaakin. Hyvä tuoksu molemmissa, mutta Makuun verratessa Flat Fifth kääntyy enemmän maltaisempaan Amber Alen tyylisuuntaan.
Makun maku on hyvä, terävä ja tuoreen aromaattinen. Maku IPAsta tuttua pehmeää sitrusvetoa ja lopussa pientä havuisuutta. Katkerotaso on vähintään riittävä. Flat Fifth alkaa hieman maltaisempana ja selvästi makeampana, mutta kääntyy loppuvedossa rapsakamman katkeroiseksi ja kuivemmaksi. Makeutta jää silti jälkimakuunkin. Todella hyvää olutta molemmat. Flat Fifth on pehmeämmän nektarimainen, täyteläisempi ja enemmän trooppisen hedelmäinen kuin sitrusvetoinen. Mallaspohja ja yleisfiilis muutenkin tuo mieleen Brewdogin mainion 5am Saintin ja itseasiassa myös Maku Amber Alen uuden 5,5% version, jota maistelin jo tuossa aiemmin. Makun mallaspohja on selvästi kepeämpi ja vaaleampana se antaa humalille enemmän tilaa. Myös hiivan käymisaromit tuntuvat olevan neutraalimmat - vain hieman hedelmäisyyttä hiivasta, kun se Flat Fifthiin tuntuu antavan hieman marjaisuuttakin.
Suutuntuma on Makun Session IPAssa kevyempi ja terävämpi. Hiilihappoisuuttakin on hieman enemmän ja se sopii raikkaaseen janojuomaan hyvin. Flat Fifthin olut on luonteeltaan niin erilainen, että se tosiaan asettuisi ennemmin maltaisempaan Amber Ale kategoriaan, jota hieman makea, pehmeä ja maltillisemman hiilihappoinen suutuntumakin hyvin tukee.
Lopputulemana siis Flat Fifth tarjoaa enemmän makuja ja runsautta, mutta Makun raikas ja klassista länsirannikkoa tarjoileva Session IPA on raikkaampi ja juotavampi. Oluet ovat loppujen lopuksi niin erilaisia tyyliltään, että niiden keskinäinen vertailu on aika vaikeaa ja ehkä tarpeetontakin. Molemmat ovat hienoja ja laadukkaita oluita!
Lopuksi tehty noin 50-50 blendaus kääntyy enemmän Flat Fifthin maltaisuuden suuntaan, mutta saa hieman lisäpotkua Makun runsaammasta katkeruudesta ja pirteämmistä hiilihapoista. Siitä siis ehkä kehityskohde Flat Fifthin kavereille - pikkusen lisää rapsakkuutta eli katkeroa ja inanen myös hiilihappoa, niin hyvä muuttuu erinomaiseksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.