• Twitter
  • Facebook
  • Instagram

Tripel saagan päätös: Straffe Hendrik ja St. Feuillien + Reittausblogi Tripel #2 reseptiikka

Lähettänyt - julkaistu 3 kommenttia
 
Reittausblogin massiivinen tripel saaga eteni jo päätepisteeseensä, eli tilanteeseen 40/40 maistettua tripeliä. Tämän jälkeen ostin kuitenkin vielä Alkosta viiden eri tripelin bonuskierroksen, josta viimeksi maistossa kävi kolme trappistia. Nyt saaga nivoutuu pakettiin näiden kahden viimeisen tripelin myötä ja sen jälkeen on luvassa vielä seuraavan kotitripelini reseptiikka. Jos et tiedä mistä tässä kaikessa on kyse, niin lukaise tämä alustus. 


De Halve Maan Straffe Hendrik Brugs Tripel Bier
9% | Vesi, ohramallas, humala, hiiva, kandisokeri

Kirkas ja väriltään syvän kultainen olut, joka vaahtoaa runsaan kuohkeasti. Tuoksu ei anna paljoa itsestään irti. Kuivattuja hedelmiä, maltaisuutta, jonkin sortin marjaisuutta ja hieman hunajaisuutta. Ei ole sellaista hurmaavan raikasta mausteisen hedelmäistä ”nostetta”, kuin tyylin parhaissa.  Maku on kuitenkin voimakkaampi ja varsin nautinnollinen. Jotain (mielestäni) tripeliin kuulumatonta marjaisuutta maussakin kuitenkin on, mutta ei se makua sinänsä huononna - se on vain taas yksi erilainen komponentti tripelien monimuotoisessa tyylihaarassa. Melko makea ja täyteläinen tämä on, mutta miellyttävällä maltaisella tavalla. Hyvät sokeroidut kuivahedelmätkin maku tarjoaa ja lämpöaalto vie nielaisun jälkeen loppuvedon kuivempaan suuntaan. Suutuntuma on täyteläinen ja runsaan, mutta pehmeän hiilihappoinen. Kyllä tämä keskikastin tavaraa on. Ei lähelläkään heikointa kategoriaa, mutta melko kaukana myös huipusta. Loppujen lopuksi liian makea ja vähän turhankin tuhti (ja marjainen). Edelleen pidän tripelistäni eniten raikkaampana ja petollisen juotavana.



St. Feuillien Triple
8,5% | Sisältää ohramallasta

Utuinen, vaalean oranssihtava olut, jonka vaahto on melko runsas. Yrttimäisen mausteiset ja kuivatun hedelmäiset aromit nousevat tuoksussa päällimmäisinä esiin. Mausteisuus saa jopa pippurisia sävyjä ja vahvuuskin tuntuu nenässä. Hyvä intensiivisyys eli voima tuoksussa, mutta muuten ei lupaile vielä kuuta taivaalta. Maku on kuitenkin toimiva kuivemman ja katkeramman tripelin saralla. Siinä on varsin runsaasti mausteisuutta heti alkuvetoon, sitten kuivattuja aprikoosimaisia ja sokeroidun banaanisia tuntemuksia, jonka jälkeen hieman lämmin ja keskiverrosti katkeroitu finaali. Jälkipolte vetää jo melko kuivaksi ja hieman alkoholiseksikin. Joku kiehtova hedelmäisyys tässä mausteisuuden seassa on, vai onko se sittenkin jotain minttumaista yrttiä - en osaa kunnolla paikantaa maun lähdettä, mutta mielenkiintoisen twistin se tähän tekee. Voi olla hiivankin tuottamaa. Suutuntuman puolesta erinomainen - ei liiaksi makeutta ja kuohkeat hienostuneet hiilihapot. Voidaan asettaa kärkikastiin, mutta ei terävimpään kärkeen.

Huh! Olipahan melkoinen setti. 7.4. korkattiin ensimmäinen ja nyt 45 tripeliä ja kokemusta rikkaampana saaga on suoritettu... tai eihän se mitään suorittamista ollut, vaan useimmiten silkkaa nautintoa. 18 tripeliä ylsi fiilispohjaisessa rankingissa kategoriaan "Kärkipäätä". Kategoriaan "Varsin jees" pääsi 14 tripeliä ja sinne "vähän kehnompiin" jäi 10 tripeliä. Kolme oli jollain tavalla spesiaaleja, tai yksi oikeastaan jopa pilalla. Pakko sanoa, että varsin antoisa ja mielenkiintoinen kokemus oli tämä tällainen yhteen tyyliin omistautuminen. Ehkä opettavainenkin.

Jonkinlaisena tavoitteena oli tämän mittavan maistelun perusteella haarukoida sitä, mistä aineksista hyvä kotitekoinen tripel voisi muodostua. Ensimmäinen oma tripelini jota kahdessa saagan jutussakin maisteltiin (linkit löytyvät alta), oli hyvä startti, mutta ei vielä mitenkään sen hekumallisempi. Fiilispohjaisessa ehkä keskikastin alempaan osioon uppoava. Sen maltaisuus oli liian raskas ja jälkikäymiseen olisi saanut laittaa enemmän sokeria. Aromipuolen humalaa siinä oli perinteisiin tripeleihin verrattuna enemmän tai ainakin se tuoreena tuli niitä voimakkaammin esiin. Ihastuin myös monissa tripeleissä maistamaani korianteriseen mausteisuuteen - se luo sellaista tiettyä pirteää aromikkuutta ja raikkautta, jota tripelissä tarvitaan. Niinpä seuraava reseptini on alla olevan mukainen.






Perusmaltaana on edelleen Chateau Pilsner 6RW, ei syytä vaihtaa toimivaa ja hyvän viljaisen maun antavaa mallasta. Sen sijaan aiemmin käytetty vaalea karamellimallas Chateau Cara Clair on väistynyt ja tilalle on tullut vehnämallasta. Belgialaista vaaleaa vehnää ei ollut tilaushetkellä tarjolla, joten otin entuudestaan tuntematonta saksalaista Ireksiltä. Keski-Euroopassa ei (tietääkseni) juurikaan käytetä Viking Maltia, joten jätin sen heti laskuista pois. Aiemmin käyttämäni taloussokeri vaihtui dekstroosiin eli panimosokeriin, mutta sillä tuskin on suurta vaikutusta. Sen sijaan vähensin sokerin määrää 900g -> 500g. Aiempi tripelini oli 9%, tämä toivottavasti pullokäymisen jälkeen (se lisää alkoholipitoisuutta noin 0,3%) about 8,5%. Se tuntuu olevan tripelille hyvä vahvuus. Nyt lisäsin sokerin vasta keiton juuri loputtua, joten karamellisoitumista tuskin paljoa tuli.

Katkerohumalan määrä on sama (alfahapot näissä pelleteissä tosin vähän matalammat), mutta aromipuolelta otin puolet pois. Lisäksi mausteeksi laitoin 10 grammaa murskattuja korianterin siemeniä. Jännästi muuten vielä huhtikuun lopulla julistin itsevarmana, että korianteria ei tripeliini tule, mutta toukokuun lopulla olin jo valmis sitä harkitsemaan. No nyt sitä lopulta siihen sitten tulikin. Hiivana on sama Mangrove Jack's M31 Belgian Tripel, joka toimi hienosti ensimmäisellä kerralla. Koitin pitää muutokset aika pieninä, mutta kyllä niitä nyt melko lailla kuitenkin tuli. Kaikki on onneksi dokumentoituna. Oluen runko ja perusidea on sama eli vaaleaa ja nyt toivottavasti suussa myös kepeämpää ja kuohkeampaa. Toivottavasti tämä olisi parannus ensimmäiseen reseptiin verrattuna.

Valmistin oluen tasan viikko sitten eli viime viikon torstaina ja se saa olla pöntössä nyt ainakin kaksi viikkoa vielä. Sen jälkeen pullotus ja 3-4 viikon jälkikäyminen, jonka jälkeen maistellaan taas. Palaamme silloin asiaan - kiitos kaikille jotka olitte saagan aikana hengessä mukana ja jaksoitte kannustaa!

Ai niin... aivan varmasti joku olisi kysynyt, että mikä oli se kaikkein paras näistä. En ehkä aivan siihen pysty, mutta oma TOP-3 parhaiten mieleen jääneistä menee näin: De Gouden Boom Brugge Tripel, St. Bernardus Watou Tripel ja De Dolle Dulle Teve. Seuraavina sitten La Corne Tripel ja myös Oud Beerseel Bersalis sekä Corsendonk Gold ovat jääneet mieleen. Toki iso Chimay pottu oli niin ikään elämyksellinen, tai ainahan se on. Ykkösenä kuitenkin kirkkaimpana (ehkä!) tuo ensin mainittu De Gouden Boom Brugge. Vielä jäi jossiteltavaa, sillä Tripel Karmeliet ei leikkiin osallistunut (ei ollut saatavilla, nyt maahantuojat hereillä!), täytynee siis ottaa ensi kesänä uudelleen...

Kaikki tripel-saagan jutut:

Fiilispohjainen ranking:

Kärkipäätä: 
Gouden Carolus Tripel
Kapittel Watou Tripel Abt 10°
Oud Berseel Bersalis Tripel
St Idesbald Triple
Corsendonk Gold Tripel
Gentse Tripel
De Leite Enfant Terriple
De Dolle Dulle Teve
La Corne du Bois des Pendus La Triple
St. Bernardus Watou Tripel
Reinaert Tripel
De Koninck Triple d’Anvers
De Gouden Boom Brugge Tripel
Het Nest SchuppenBoer Jack Of Spades
Goliath Tripel
Chimay Cinq Cents Tripel
La Trappe Tripel
St. Feuillien Triple

Varsin jees: 
Tongerlo Prior
D'Oude Caert Tripel
Postel Tripel
Leffe Triple
Witkap Pater Tripel
Ename Tripel
Ter Dolen Tripel
Kasteel Tripel
Corsendonk Agnus Tripel
Val-Dieu Triple
Vicaris Triple
Petrus Gouden Tripel
Westmalle Tripel
Straffe Hendrik Brugs Tripel

Vähän kehnommat: 
Dronkeput Tripel
De la Senne Jambe-De-Bois
Adelardus Belgian Tripel
Moeder Overste Tripel
Affligem Tripel
Grimbergen Tripel
Kempisch Vuur Tripel  
Waterloo Tripel
En Stoelemings Curieuse Neus
Malmgård Emmer Tripel

Spesiaalit: 
Ardenne Triple (bretta)
Wilderen Kanunnik Tripel (överimausteet)
Schapen Kop (laatuvikainen, etikkainen)

3 kommenttia:

  1. Anonyymi24. elokuuta 2018 klo 9.23

    Hei, st. feillieun yrttisyys on anis...
    terv beerrambler

    VastaaPoista
  2. Anonyymi10. lokakuuta 2018 klo 21.34

    Tämä on mahtava tietopankki trippeleistä! Monta näistä on itse tullut maistettua puolihuolimattomasti, mutta tässä on kattavasti kutakuinkin kaikki kuvattuna. Suurkiitos! MUTTA! Se Karmeliet! Sen kun saisit vielä tähän makuaistimusputkeen mukaan niin sen jälkeen trippeleihin ei hetkeen tarvitsisi palata.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)