Emelisse on hollantilainen panimoravintola, jonka oluita on alkanut näkyä Suomessa viime aikona niin maitokauppojen kuin Alkonkin hyllyillä. Keskon myymälöistä on voinut bongata 4,5% Emelisse IPA:n ja Alkon vakiovalikoimasta tänään arvioitavan Barley Winen. Alko Arkadian erikoisvalikoimassa on vielä imperial stout "Imperial Russian Stout" ja double ipa "Double IPA". Arkadiassa oli myös savuolut "Rauchbier", joka myytiin jo loppuun. Eli panimo on mukavasti nimennyt kaikki oluensa niiden edustaman oluttyylin mukaan. Jäämme jännityksellä odottamaan tuleeko joskus esim. Double IPA 2, mikäli panimo tekee toisen oluen johonkin jo aiemmin repertuaariin kuuluneeseen tyyliin... Barley Wine (suom. ohraviini) on oluttyyli, jonka oluet ovat yleensä hyvin täyteläisiä, runsaan maltaisia ja hedelmäisen makeita. Toisinaan myös melko runsaasti humaloituja, mutta pääpaino on yleensä maltaisuuden puolella. Tämä Emelissen ohraviini kuuluu runsaasti humaloidumpien kastiin, sillä etiketti kertoo IBUja olevan 75. Humalina Magnum ja Fuggles.
Utuinen oranssihtavan ruskea olut, jonka niukka vaahto katoaa lähes kokonaan jättäen pitsiä lasin reunoille. Tuoksu on karamellisen ja hieman toffeisen maltainen, sekä sokerisen makea ja mansikkainen, aivan kuin mansikkahilloa, mutta alkoholi tuoksuu voimakkaasti myös ja lopussa voimakas humalointi. Makeus ja voimakas hedelmäisyys, mansikka etunenässä, tuovat mielleyhtymiä tuoksun osalta sahtiin. Maussa liikutaan hyvin pitkälti tuoksun lupailemilla linjoilla, sokerisen makea ja runsaan hedelmäinen kattaus siis. Alkoholi potkaisee oikein kunnolla ja maistuukin hieman ikävän viinamaisella tavalla, mutta voimakas humalointi lopussa pyyhkäisee sitä hieman sivummalle. Jälkimaku on pitkä ja alkoholi lämmittää kauan hörpyn jälkeenkin. Suutuntuma on täyteläinen, matalahiilihappoinen, lämmittävä ja hieman tahmea. Onhan tässä alkoholi aivan liian selvästi esillä häiritsevänä elementtinä, eli ei nouse genren kärkikastiin, mutta viehättää itseäni kuitenkin jollain tavalla samoin kuin jouluolutvalikoimassa ollut Ridgewayn Insanely Bad Elf. Eli jos pidit siitä, niin voinet huoleti testata myös yhden pullon tätä.
Pari jäljellä olevaa pulloani jätän suosiolla kellariin pariksi vuodeksi. Katsotaan, josko makeus tasoittuisi ja alkoholin maku mystisesti katoaisi. Älkää pidätelkö hengitystänne. Palataan asiaan, jos tarvetta on, vintage-raportin muodossa.
Yhteenveto: Makea, lämmittävä ja täyteläinen, mutta alkoholi maistuu häiritsevästi läpi.
Nautintasuositukset: 10-12 asteisena lasista, viinilasi ennemmin kuin tuoppi.
KOULUARVOSANA: 7½
>Ridgewayn Insanely Bad Elf. Eli jos pidit siitä, >niin voinet huoleti testata myös yhden pullon tätä.
VastaaPoistaHyvä kommentti. Toivottavasti toimii. Enemmän tällaista reipasta meininkiä ja rehtiä mielipidettä olutblogeihin.
Joo tässä oli samanlaista "mukavan alkoholista", makeaa ja lämmittävää meininkiä. Pyrin aina ilmoittamaan, jos jokin olut tuo mieleen jonkin toisen, varsinkin jos se toinen on selkeästi tunnetumpi.
VastaaPoista