Matkalla Liettuan Kaunasissa

Tuli käytyä parin päivän visiitillä Liettuan Kaunasissa. Ensikosketus Liettuan maaperään, ekaa kertaa about 12 vuoteen lentokoneessa ja ekaa kertaa neljään vuoteen vaimon kanssa kahdestaan matkalla. Varsinaisesta "olutmatkasta" ei ollut kyse, vaan lähinnä tarkoitus oli päästä vaimon kanssa hetkeksi irti. Kaksi päivää on lyhyt aika, mutta kyllä siinäkin jo ehti monennäköistä nähdä ja tuli toki muutamia oluitakin maisteltua. Ryanair lentää Tampereelta (Pirkkalasta) suoraan Kaunasiin ja tarjouksia tarkastelemalla on mahdollista lentää edestakaisin todella halvalla. Meillä maksoi kahden hengen meno-paluu lennot yhteensä 76€ ja rapiat. Pelkät käsimatkatavarat mukaan ja menoksi. Liettuan valuutta on liti. Yksi euro on noin 3,4 litiä. Olut maksoi kaupassa pari litiä ja ravintoloissa yleensä 3-7 litiä merkistä ja tuopin koosta riippuen. Kallein tilaamani olut oli hotellin ravintolasta tilattu Guinness, joka maksoi 10 litiä, eli karvan alle 3 euroa. Ravintoloissa ruoka maksoi sen verran vähän, että 20€ riitti helposti kahden henkilön syömisiin ruokajuomineen ja jälkkäritkin sai vielä päälle. Ryanairin lento oli yli puoli tuntia etuajassa perillä, olimme pyytäneet hotellia lähettämään taksin lentokentälle klo. 23.35, jolloin lennon olisi pitänyt olla perillä. Ajateltiin, että odotushommiksi meni, mutta meidän hotellilla (ja muillakin hotelleilla) oltiin ilmeisen hereillä lennon saapumisajasta, sillä heti terminaalissa oli noin 20 taksikuskia, joilla oli jokaisella oli nimilappu kädessä. Sieltä joukosta löytyi myös meidän semisti pelottava paksuniskainen kuskimme, jonka uudehkoon audiin saimme hypätä kyytiin. Hinta oli hotellin kanssa etukäteen sovittu 60 litiä, eli about 18 euroa. Enemmänkin voi joutua maksamaan, mikäli hintaa ei sovi etukäteen. Esimerkiksi pois lähtiessä hieman kaljuuntuva Steve Carellin näköinen taksikuski pyysi vielä kymppiä lisää, kun tarjosin kuuttakymppiä maksuksi. Bussilla pääsee kahdella litillä, mutta niitä ei noin myöhään taida enää mennä.

  Laisvés aléja. Repussa Maximasta ostettu saalis.  "Mul on kuule hevosen voimat!"

Kaunas on Liettuan entinen pääkaupunki, populaa on tällä hetkellä noin 350000. Kaupunki jakautuu nimellisesti uuteen ja vanhaan kaupunkiin, mutta kovin suurta eroa ei näiden välillä ole. Uudellakin puolella pääkatujen ulkopuolella on monet talot melko huonossa jamassa, silti seinässä saattaa olla uudenkarhea ilmalämpöpumppu ja pihassa komea auto. Samalla tavalla se taitaa olla tosin monessa muussakin entisen itäblokin kaupungissa. Kaupungin keskusta kulminoituu kahden kilometrin pituiseen Laisvés aléja kävelykatuun, jonka varrella on runsaasti kauppoja ja ravintoloita. Ruoka ja olut on Liettuassa halpaa ja kulttuuriin kuuluu ulkona syöminen. Kävelykadun varrella olikin jokainen terassi lähes täynnä pitkin päivää ja hyvä leppoisa tunnelma 29 asteen lämmössä. Yhtään paidatonta örveltävää känniääliötä ei näkynyt, eikä kuulunut koko reissun aikana (ei edes kuvaukseen sopivaa suomituristia!). Liettualaiset vaikuttivat hyvin leppoisilta, eivätkä juoneet humaltuakseen vaan enemmän nautiskelivat, sovimme siis hyvin joukkoon. Olutostosten kannalta paras paikka lienee keskustan lähellä sijaitsevan Akropolis kauppakeskuksen Maxima supermarket. Liettualaisten oluiden valikoima oli todella runsas, lisäksi edustettuna oli isot kansainväliset lagermerkit, pari saksalaista isoa panimoa, joista Paulaner näkyvimpänä ja Belgeistä mm. La Trappe ja Affilgem. Brittiosastoakin oli Fuller's:n johdolla, mutta ylipäätään tuontioluiden valikoima oli esim. Alkoa huonompi, eli huono. Reissun pääpaino omalla kohdalla oli kuitenkin Liettualaisiin oluisiin tutustuminen. Ostin Maximasta muutaman pullon hotellireittauksia varten, mutta niistä tuli loppujen lopuksi juotua vain suodattamaton Svyturys Nefiltruotas Raw, joka oli yksi parhaita maistamia liettualaisia, Tauras Nefiltruotas, joka oli yksi huonoimpia ja Paulaner Salvator, joka on klassinen saksalainen doppelbock. Asahi Super Dryn ja Affligem Tripelin poisti Kaunasin lentokentän turvatarkastaja repustani kun yritin niitä käsimatkatavaroissa lentokoneeseen, tylysti "Not allowed", no eipä nuo paljoa maksaneet, n. 2€ per pullo. Harmi silti, sillä olisin ollut ensimmäinen ihminen maailmassa joka kaappaa lentokoneen Asahi Super Dryn avulla... Liettualaisoluet maksoivat vielä vähemmän, 0,5l pullo irtosi merkistä riippumatta alle eurolla.

Panimoravintola Avilys ja kunnon kupariset tankit

Avilys Medaus

Kaunasissa on kaksi panimoravintolaa Akropolis kauppakeskuksessa sijaitseva Bravaria ja vanhassa kaupungissa kävelykatu Vilniaus Gatvén varrella sijaitseva Avilys. Bravaria oli tyylikäs saksalaistyylinen ravintola (kuten nimestäkin voi päätellä). Muuten viihtyisän ympäristön pilasi isolla screenillä pyörivä Voicen tyylinen musiikkikanava, joka soi aivan liian lujalla. Keskustelemaan kuitenkin pystyi, mutta moista kapistusta ei mielestäni olisi tarvittu ollenkaan. Kaikki tarjoilijat eivät puhuneet englantia, mutta jos eivät tilausta ymmärtäneet, niin hakivat kielitaitoisen paikalle. Maistoin Bravarian vehnäolutta, eli Baltasia ja tummaa lageria Ajerųa, jotka olivat molemmat varsin laadukkaita, nautittavia matalahiilihappoisia oluita, mutta kuitenkin varsin miedon makuisia. Ylipäätään liettualaisoluet vaikuttivat hyvin pitkälle mallaspainotteisilta, humalointia ei juuri missään oluessa noteerannut normilageria enempää. Avilysissä nautin talon hunajaoluen Medausin, joka oli yksi reissun parhaita oluita. Hyvin hunajainen, kenties karvan liian makea, mutta pehmeä ja herkullinen. Avilysillä oli ulkona terassi, mutta varsinainen ravintola, jonne me menimme, sijaitsi kellarikerroksessa. Hyvin maltillisesti valaistu, tunnelmallinen tila. Sekä Bravariassa, että Avilysissä nautittiin beer snacksien listalta paahdetut leipätikut, joissa oli valkosipulia, majoneesia ja juustoa. Hemmetin hyviä molemmissa paikoissa, mutta Bravariassa kenties vielä hitusen parempia ja yhdestä satsista riitti molemmille matkaajille. Molemmat panimoravintolat jättivät itsestään hyvän kuvan, oluet olivat laadukkaita ja panovehkeet kaiken kansan nähtävillä ravintolan sisällä. Ruokaa ei päästy snacksejä enempää testaamaan, sillä kuvut olivat täysiä jo paikalle saapuessa, mutta menuissa oli herkullisen nälköisiä annoksia. Tavallaan jopa harmitti, ettei Avilysiin voitu jäädä syömään, sillä baarimikko sytytti tyylikkäästi kynttilät pöytään ja oli muutenkin todella kohtelias. Ravintoloissa muutenkin palvelu oli todella hyvää, mielestäni selvästi suomalaista ravintolakulttuuria edellä. Paikallisiin tapoihin kuuluu tipin jättäminen ja sitä käytäntöä mekin noudatimme. Pääsääntöisesti jätetimme kaikki vaihtorahoina tulleet kolikot tipiksi ja jos summa näytti mitättömältä niin nakkasimme pari litiä siihen päälle.

Liettuan päämerkeistä selkeästi paras oli Svyturys, joka jätti varjoonsa Kalnapilisin, Taurasin ja Volfas Engelmanin. Svyturyksen oluet olivat puhtaimman makuisia, muut panimot onnistuivat saamaan etanolin makua jopa 5,2% peruslageriinsa. Svyturyksen vehnäolut Baltas maistui taivaalliselta terassilla nautittuna, vaikka tarjoiltiinkin lemon slicen kera. Lisäksi jo aiemmin mainittu suodattamaton Nefiltruotas Raw oli hyvä ja siinä saattoi jopa aistia humalointiakin hieman. Myönnettäköön että Ryanairin lennolla maistettu, 4,5€ maksanut, Svyturys Ekstra peruslager ei ollut yhtään muita merkkejä ihmeellisempi, mutta Svyturys kuitenkin jätti itsestään parhaan kuvan. 

Svyturys Baltas, saksalaistyylinen hefeweizen. I love it! (ja Elvari diggas myös!)

Toisena päivänä kävimme lähellä keskustaa sijaitsevassa Kaunasin eläintarhassa, joka vaikutti ihan hyvin hoidetulta eläintarhalta, vaikka rakennukset olivatkin pääsääntöisesti vanhoja ja joillakin eläimillä mielestäni turhan pienet tilat. Eläintarhan pienestä kioskista sai Volfas Engelmanin lageria hanasta, 4 litiä, eli 1,5€ tuoppi. Kaikenkaikkiaan varsin hyvä reissu. En välttämättä pelkästään olutelämysten perässä Liettuaan lähtisi, sillä oluet oluet eivät niin ihmeellisiä ole, mutta ihan nätti kaupunki ja hieno ravintolakulttuuri, jonka voi käydä tsekkaamassa jos haluaa kaupunkilomalle halvalla.

In case of emergency - land with a telemark!

Tsekkaa myös Timo "TBone" Klimoffin Humalablogin juttu: Olutmatkailua Kaunasissa ja Vilnassa
(se on ihan hyvä blogi, vaikka onkin porilainen...)