Denver, Colorado. Siellä pitää majaansa tämä isohko yhdysvaltalainen "craft-brewery", jonka oluita arvostetaan ympäri maailman. Itse olen maistanut panimolta neljää eri olutta ja tänään on viidennen vuoro, sillä Hercules Double IPA on minulle uusi tuttavuus. Titan india pale alea olen sen sijaan jokusen putelin kumonnut aiemminkin. Blogiin ei ole siitä juttua vielä päätynyt, mutta paria muuta Great Dividen olutta on tullut käsiteltyä - tsekkaa Great Divide Hades & Belgica tästä linkistä.
Alkon valikoimista Great Dividen oluita ei tällä hetkellä löydy, eikä tietääkseni ole koskaan löytynytkään (saa korjata jos olen väärässä). Toivoisin kyllä tältäkin panimolta saatavan Alkon hyllylle lähitulevaisuudessa edes jotain, sillä jälki on todellakin ollut minun makuuni.
Tämän illan oluista Titan on tyyliltään india pale ale (IPA) ja Hercules double india pale ale (DIPA). IPA:ssa on paljon kaikkea, etenkin humalaa ja DIPA:ssa on vielä enemmän kaikkea, etenkin humalaa. Titan on alkoholipitoisuudeltaan 7,1% ja Hercules 10,0%. Olutoppaassa ilmoitetaan hieman eri vahvuudet, eli ilmeisesti ne hieman vaihtelevat tuotantoerien mukaan. Se ei ole mitenkään tavatonta, esimerkiksi Anchor Old Foghornin eri erissä on aivan samanlaista pientä vaihtelua.
Aloitin kaatamalla molemmat oluet rinnakkain lasiin. Ulkonäössä ei ole merkittävää eroa. Molemmat ovat vaaleankuparisia ja melko niukkavaahtoisia. Lasia pyöritellessä Hercules paljastaa vahvuutensa, sillä vaahto suorastaan tarttuu lasin reunoihin. Molemmista jää reilusti pitsiä vaahdon laskiessa.
Titan IPA:n tuoksu on runsas ja todella humalainen, kuten tyyliin kuuluu. Eksoottisia hedelmiä, mäntymetsää ja sitrushedelmiä. Kuitenkin tasapainoinen, niin ettei mitään pistävyyttä esiinny.
Hercules DIPA sen sijaan on makeampi, karamellisen maltainen ja hedelmäsokerinen. Eksoottisia hedelmiä, sitrushedelmiä ja hiven mäntymetsää. Täydellinen balanssi tuoksussa.
Hercules on myös maultaan makeahko. Runsas maltaisuus on karamellista ja toffeista. Voimakas humalointi hiipii samalla tavalla maltaisuuden takaa kuin Nøgne Ø Imperial IPA:ssa, johtunee vankasta mallasrungosta. Humalointi on eksoottisen hedelmäistä ja havuista. Lopussa pitkä greippiseen happamuuteen hiljakseen taittuva liuku. Makeudesta huolimatta suht kuivahko, eikä ollenkaan tahmainen, kuten monet tyylilajin edustajat. Alkoholia ei runsaista prosenteista huolimatta maista mitenkään ja tasapaino on uskomaton. Titan IPA luottaa myös tasapainoisuuteen. Hieman karamellinen ja keksimäinen mallaspohja on keskitäyteläinen ja ehkä karvan verran makeampi kuin tyylissä yleensä. Hedelmäisyys on Herculeksen tavoin eksoottista, sitruksista ja havuista. Havuisuus on hivenen pienemmässä roolissa ja sitrushedelmäisyys isommassa roolissa kuin Herculeksessa. Molempia yhdistää tasapainoisuus ja pehmeys. Mitään ylihumalointia ei ole överiksivedetyn katkeruuden tai pistävyyden muodossa havaittavissa.
Hercules on suutuntumaltaan täyteläinen ja pehmeä. Titan keskitäyteläinen ja pehmeähkö. Reseptin täydellinen tasapaino tekee näistä helposti nautittavia. Vielä kun pirulaiset onnistuvat samalla olemaan hemmetin hyvän makuisia niin siitähän pisteitä ropisee. Great Divide, Alkoon pikimmiten, kits!
Loppukevennyksenä kuva Reittaus Pubin avajaisista. Paikalle Porista taksilla saapunut Timo Klimoff piti pubin olutvalikoimaa kelvollisena ja kysyi saako hanavedestä ratebeeriin tikin. Oulusta juosten paikalle saapunut Ari Juntunen puolestaan kehui tarjolla olleita oluita hyviksi, mutta interiööri oli hänen mielestään sisutettu liiaksi varttuneeseen makuun. (toim. huom. tämä oli vitsi).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.