Olutarvio: Saimaan Marsalkka Vehnä

Marsalkka Vehnä

• Panimo: Saimaan Juomatehdas
• Maa: Suomi
• Alkoholipitoisuus: 5,2% 
• Saatavuus: Alko (2,77€ / 0,33l)
• Oluttyyli: Hefeweizen

Suomalainen pienpanimon tuottama vehnäolut on vieraillut huulillani useasti viimeisen reilun vuoden aikana. Usein se ollut Nokian Elowehnää, toisinaan Laitilan Kievari Vehnästä. Nyt nuo kaksi ovat saaneet kilpailijan tai pikemminkin vaihtoehdon tästä Saimaan Panimon Marsalkka vehnäoluesta, joka paukahti A-kaupan valikoimiin tällä viikolla. Marsalkka Vehnä on oikeaoppisesti suodattamaton, joten se on luonnollisesti samea. Harmillisesti Alko on ottanut valikoimiinsa 0,33-litraisen pullon, vaikka 0,5l tölkkejäkin olisi panimolta saanut. Hintakin on varsin siedettävä, ottaen huomioon Alkon hintatason ja sen millaisissa olosuhteissa pienpanimot tässä maassa joutuvat toimimaan.

Niksipirkka: Saat 0,5-litraa vetävän vehnislasin täyteen kun kaadat sinne 1½ pullollista. (Huom. edellyttää vähintään kahden pullon laillista hallussapitoa)

Varovaisella kaadolla vaahtokukka jää pieneksi

Marsalkka Vehnä on ulkonäöltään juuri sellainen kuin normaali hefeweizen on. Samea, väriltään kultainen pienellä oranssin vivahteella ja vaahdoltaan melko runsas. Tämä on ehkä aavistuksen Elowehnää vaaleampi ja vaahto pitää muodostaa lasin päälle aggressiivisella kaadolla. Tuoksu on hiivaisen vehnäinen, aavistuksen hapan ja sitruunaisen hedelmäinen, purukumimaisia estereitä esiintyy myös, mutta joistakin vehniksistä tutut (yli)kypsän banaaniset aromit ovat kaukana taka-alalla. Tämä kuuluu siis ainakin tuoksun perusteella monien saksalaisvehniksienkin tavoin raikkaampien ja kevyempien janojuomavehniksien klaaniin. Maku alkaa tietysti vehnäisen maltaisena, sekä hieman hiivaisen happamana. Happamuutta on esimerkiksi Elowehnään verrattuna hieman enemmän ja makeutta hieman vähemmän. Sitruunaa löytyy ja loppupuolella purukumia. Humalointi normaalia vehnistasoa, eli kevyt. Loppu on kohtalaisen kuiva ja jälkimaku hapahko ja hieman karkea. Suutuntuma on kevyen ja keskitäyteläisen väliltä ja keskiverrosti hiilihappoinen. 

Nautittava vehnis, vaikkei ylläkään Alkon parhaiden saksalaisten, eli Weihenstephanin ja Franziskanerin tasolle. Maistamistani suomalaisvehnistä edelleen paras on Laitilan Kievari Vehnänen, mutta Elowehnän rinnalle Marsalkka nousee, sen jälkeen onkin kyse vain siitä, haluaako enemmän kuivan ja sitruunaisen (Marski) vai makeamman ja banaanisen (Elowehnä), mitään dramaattisia eroja näiden välillä ei kuitenkaan ole.

Yhteenveto: Nautittava, kuivahko ja sitruunainen suomalaisvehnis. 

Nautintasuositukset: Lähes jääkaappikylmänä 

ARVOSANA: 7½