Hieno olut on jo kokemus sinänsä, mutta taustatietojen lukeminen oluesta, oluttyylistä ja panimosta syventää kokemusta entisestään. Olen lukenut useiden panimoiden syntyhistorioista, mutta tarina Anchor Brewingin takana on edelleen sykähdyttävin. Se menee lyhyesti näin:
Oli vuosi 1965 ja Fritz Maytag istui paikallisessaan nauttimassa Anchor Steam Beer olutta, joka oli paitsi hänen lempioluensa, niin myös pubin ainoa hanaolut. Baarimikko siinä loihe lausumaan, että nauti nyt, sillä tuo saattaa olla viimeinen tuoppisi kyseistä olutta. Fritzille selvisi, että Anchor Brewing oli konkurssin partaalla, menisi vain pari päivää ja firma olisi nurin. Hän veti nopeat johtopäätökset, myi osuuksiaan sukunsa pesukonefirmasta ja osti 51% Anchorista pelastaen sen varmalta vararikolta.
Sittemmin Fritz ja Anchor Brewing ovat menestyneet ja näytelleet suurta roolia jenkkien pienpanimoiden nousussa nykyiseen loistoonsa. Kunnioitan panimoa suuresti, enkä pelkästään siitä syystä, että he tekevät pirun maistuvia oluita vaan vaakakupissa painaa suuresti myös perinteiden ja käsityön kunnioittaminen sekä vaaliminen. Alkosta löytyy tällä hetkellä kolme Anchorin olutta, Anchor Steam, Liberty Ale ja Porter. Maitokaupoista voi löytää myös Anchor Summer Beeriä, joka ei enää oikein vuodenaikaan sovi, mutta jos suht tuoreita pulloja löytää, niin kannattaa sekin maistaa.
Kirjoitan tästä nyt siksi, että satuin eilen katsomaan legendaarisen Michael Jacksonin The Beer Hunter sarjaa youtubesta. Beer Hunterin viidennessä jaksossa, joka on kuvattu 1992, Jackson vierailee Anchorilla. Videolla Maytag kertoo panimon synnystä ja näyttää panimon tiloja, jotka ovat edelleen kupariset käymisastiat mukaanlukien samat. Tsekkaa ihmeessä video alta. Anchorin osuus alkaa noin 3 minuutin kohdalta
Juttu ilman olutarviota ei olisi juuri mitään, siksipä kyytipojaksi valikoitui Anchor Bock Beer, jota ei tällä hetkellä taida Suomesta saada. Oma pulloni on Saksasta hankittu. Bock on saksalainen pohjahiivakäymisellä valmistettava oluttyyli, jossa pääpaino on runsaalla maltaisuudella. En ole tätä olutta ennen maistanut, mutta luotto Anchorin ammattitaitoon on kova.
Hyvin tumman ruskea, lähes musta olut, jonka mittava beige vaahto laskeutuu pitsiä jättäen pieneksi kestäväksi kerrokseksi oluen pinnalle. Tuoksu on herkullinen, siinä on päällimmäisenä runsas maltaisuus, joka tuoksuu tuoreelle paahdetulle limpulle. Lisäksi hieman suolaista lakritsia, puuta ja kahvimaisiakin piirteitä. Maku on runsaan maltainen ja olut hyvärunkoinen, alkoholia on vain 5,5%, mutta helposti kävisi maun ja suutuntuman perusteella vahvemmastakin. Maltaisuus on maussakin limppuisen leipäistä, maun alkupuolella on kevyttä suklaisuutta ja kahvisuutta, joka loppua kohti kääntyy suolaisen lakritsaisuuden suuntaan. Lopussa on tasapainottavaa humalaa sopivasti, niin että pääpaino pysyy runsaassa maltaisuudessa, kuten tyylin sopii. Pehmeä, maltainen bock, juuri niin hyvä kuin Anchorilta odotinkin.
Tämä Alkon jouluolutvalikoimaan kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.