Sinebrychoff Porter
- Panimo: Sinebrychoff
- Maa: Suomi
- Alkoholipitoisuus: 7,2%
- Saatavuus: Alko (2,08€ / 0,33l)
- Oluttyyli: Portteri
 |
| Mainos vuodelta 1990 (kuva: Raimo Leskisen sivuilta) |
Tänään on lasissa pitkästä aikaa tämä suomalainen klassikko. Porter on tällä hetkellä toinen kahdesta Sinebrychoffin pintahiivaoluesta. Se on myös Sinebrychoffin arvostetuin ja palkituin olut kautta aikojen. Ilmeisen tyhmiä ovat tätä taustaa vasten tarkasteltuna, kun eivät panosta pintahiivaoluisiin enempää. Ilmeisesti myynnistä ei irtoa yhtä hyvin voittoa kuin "peruskamasta". Tämä on hinta-laatusuhteeltaan Alkon parhaita, ellei paras olut. Lienee myös yksi Alkon vanhimmista yhä myynnissä olevista tuotteista, tuotenumerokin on kohtalaisen pieni, 000067. Se on tällä hetkellä myös ainut suomalaisen suuren panimon olut, josta todella nautin ja jota voisin varauksetta suositella jokaiselle vastaantulijalle. Mauttomat Koff-lagerit ovat tästä erittäin, erittäin kaukana. Toivoa sopii ettei Sinebrychoffin omistava Carlsberg lakkauta tämän tuotantoa. Oikealla oleva kuva on mainos vuodelta 1990, löysin sen Raimo Leskisen sivuilta. En osaa sanoa oliko Sinebrychoff Porter todellakin ainoa suomalainen portteri vuonna 1990, kuten mainos väittää, saattoi ollakin, mutta enää mainoslause ei tietenkään päde.
Ko. sivuilta löytyy paljon muutakin olutaiheista kuvamateriaalia ja muitakin vanhoja lehtileikkeitä, joista riittää hupia, vai mitä sanotte esim. JOMO krapulapäänsärkylääkkeen mainoksesta vuodelta 1975? Kannattaa tutustua: http://raimoleskinen.1g.fi/kuvat/
Se toinen Koffin pintahiivaolut Porterin lisäksi on maitokauppohin kohta ilmestyvä uutuus Puolukka Stout, josta Olutverkko kertoo seuraavaa:
Koffin Portterin (7,2 %) pohjalta laimentamalla ja maustamalla vedellä, puolukka- ja mustikkamehulla. Marjaesanssit on onnistuttu sijoittamaan mukaan tarpeeksi hellällä kädellä, ei yliampuvasti, mutta perinteisen stoutin (esimerkiksi Koffin Portterin) luonteesta ja ominaisuuksista jäädään kauas.Pitää ottaa Puolukka Stout ehdottomasti maisteluun sitten kun sattuu kaupassa kohdalle, vaikka onkin vedellä laimennettu ja mehulla maustettu. Suuren panimon pintahiivaolut on Suomessa kuitenkin melkoinen harvinaisuus.
Takaisin Porterin pariin. Porterin reseptin kerrotaan pysyneen käytännössä muuttumattomana koko oluen elinkaaren ajan, eli vuodesta 1860 asti. Jossakin vaiheessa kuitenkin ohratärkkelys niminen paholainen on tämänkin ainesosaluetteloon eksynyt, eli täysmallasoluesta ei ole kyse. En ole varma olenko koskaan maistanut tätä tärkkelyksettömänä versiona (tuskin, sillä ensi kertaa maistoin vuonna 2008), joten en osaa sanoa miten se on makuun vaikuttanut. Vaikka Porter on suodattamaton, ei pullossa kuitenkaan ole hiivasakkaa, sillä hiiva on eritelty olutta suodattamatta. Tarinan mukaan Porterin valmistuksessa käytetty hiiva olisi salakuljetettu Lontoosta ja se olisi samaa mitä Guinnessin valmistukseen käytetään. Voihan se hyvin ollakin. Vakoilua ynnä muuta agenttitouhua mahtuu myös oluen historiaan. Sinebrychoffin sivuilla neuvotaan oikeaoppisesti nauttimaan tämä lähes huoneenlämpöisenä, sillä kylmänä suuri osa oluen viehätyksestä katoaa.
Huoneenlämpöinen porter kaatuu lasiin mustana. Vaahto on runsas, melko kestävä ja mokkaisen värinen. Tuoksu on voimakas, siinä on kahvia, tummaa suklaata ja reilusti hyvin paahteista mallasta, hiven tummaa hedelmäisyyttä sekä runsas yrttinen humalointi. Tuoksu kallistuu enemmän imperial stoutin kuin portterin suuntaan ja niin tekee makukin. Maku on kuivahkon paahteinen ja kahvinen, keskivaiheilla hieman suolaisen lakritsinen ja loppupuolella enemmän tumman suklainen. Alkoholipitoisuus ilmenee lämmittävyytenä. Humalointi on melko voimakasta ja katkerossa löytyy, yleisilme on kuiva. Suutuntumasta tulee ainoat varsinaiset moitteet, sillä se on ainakin tässä yksilössä hieman vaahtoavan hiilihappoinen ja se saa oluen aluksi tuntumaan hieman ohuemmalta kuin se todellisuudessa on. Loppupuolella suutuntuma kuitenkin paranee, kun olut on maannut lasissa jonkin aikaa ja lasia on kenties pari kertaa pyöritelty, jotta "ylimääräiset" hiilihapot ovat poistuneet. Edelleen hyvin nautittava olut. Sopii muuten erinomaisesti kunnollisen tumman suklaajäätelön kanssa nautittavaksi - lusikallinen jäätelöä suuhun ja huoneenlämpöistä olutta päälle, jolloin jäätelö sulaa suuhun ja maut sekoittuvat timangiin harmoniaan.
Huoneenlämpöinen porter kaatuu lasiin mustana. Vaahto on runsas, melko kestävä ja mokkaisen värinen. Tuoksu on voimakas, siinä on kahvia, tummaa suklaata ja reilusti hyvin paahteista mallasta, hiven tummaa hedelmäisyyttä sekä runsas yrttinen humalointi. Tuoksu kallistuu enemmän imperial stoutin kuin portterin suuntaan ja niin tekee makukin. Maku on kuivahkon paahteinen ja kahvinen, keskivaiheilla hieman suolaisen lakritsinen ja loppupuolella enemmän tumman suklainen. Alkoholipitoisuus ilmenee lämmittävyytenä. Humalointi on melko voimakasta ja katkerossa löytyy, yleisilme on kuiva. Suutuntumasta tulee ainoat varsinaiset moitteet, sillä se on ainakin tässä yksilössä hieman vaahtoavan hiilihappoinen ja se saa oluen aluksi tuntumaan hieman ohuemmalta kuin se todellisuudessa on. Loppupuolella suutuntuma kuitenkin paranee, kun olut on maannut lasissa jonkin aikaa ja lasia on kenties pari kertaa pyöritelty, jotta "ylimääräiset" hiilihapot ovat poistuneet. Edelleen hyvin nautittava olut. Sopii muuten erinomaisesti kunnollisen tumman suklaajäätelön kanssa nautittavaksi - lusikallinen jäätelöä suuhun ja huoneenlämpöistä olutta päälle, jolloin jäätelö sulaa suuhun ja maut sekoittuvat timangiin harmoniaan.
Yhteenveto: Hyvä kevyttä imperial stoutia muistuttava portteri.
Nautintasuositukset: Lähes huoneenlämpöisenä
ARVOSANA: 8½
nykyisin tämä muuten on taas täysmallasolut.
VastaaPoista