Kaurapuuroa ja maitoa? Yes please. Kaurapuuro on hyvää, varsinkin voisilmän kera ja maitokin menee siinä rinnalla, mutta nyt käsittelyssä on kuitenkin blogissa käsiteltävään aihepiiriin paremmin sopivat Oatmeal Stout ja Milk Stout. Oatmeal Stout on oluttyyli, jossa ohramaltaan lisäksi käytetään kauraa, joko mallastettuna tai "raakana". Kaura tuo makunsa lisäksi myös pehmeyttä olueen. Milk Stoutiin taasen lisätään maitosokeria (milk sugar lactose), joka makeuttaa oluen. Molemmat näistä oluttyyleistä on tiettävästi kehitetty 1900-luvun puolella, eli ne eivät ole ns. historiallisia tyylejä.
Minulla oli hiljattain maistelussa jenkkiläiset tyylien edustajat, Anderson Valley Barney Flats Oatmeal Stout ja Left Hand Milk Stout. Molemmat ovat Ratebeerin perusteella mainioita tyyliensä edustajia. Kaurapuurolla aloitetaan ja tässä tapauksessa ilman voisilmää.
Barney Flats Oatmeal Stout on vahvuudeltaan 5,7% ja pullo on kohtuullisen tyylikäs ja jenkeille tyypillisesti 0,355-litrainen. Lasiin kaatuu täysin mustaa olutta (no sehän on stoutia hei!), jonka vaahto on vaalean mokkainen, runsas ja kestävä. Tuoksussa on kaura selvästi esillä, vaikka toki päällimmäisenä on stoutille tyypillinen katkerahko paahtomaltaisuus. Lisäksi löytyy myös hieman makeutta ja kahvisuutta, sekä tanakka humalointi tukemassa taustalla. Maku on pehmeän paahteinen, joskin lopussa on myös kuivaa, katkerampaa paahteisuutta. Väliin mahtuu kahvisuutta, kevyttä suklaisuutta, sekä aromaattista amerikanhumalaa. Kaura on maussa vähemmän esillä kuin tuoksussa. Suutuntuma on keskitäyteläinen, pehmeä ja maltillisesti hiilihappoinen. Miellyttävä juotava. Pullo oli lähes vuoden ikäinen, eli hitusen turhan vanha, josta luultavasti johtui jälkimaussa ollut hienoinen keitettyjen vihannesten maku. Ei ikä missään nimessä nautintoa pilannut, mutta tuoreena voisi olla parempi, kuten oluet yleensä.
Left Hand Milk Stoutin etiketissä on tyylikäs vasurikuvioitu lehmä. Vahvuutta on 5,3% ja väri tietysti musta. Vaahto on niukka ja vaalean mokkainen. Tuoksu on hyvin paahteisen maltainen, kahvinen ja sokerisen makea. Myös kukkaista humalaa on annosteltu reilulla kädellä. Maku on paahteisen maltainen, pehmeä ja sokerisen makea. Runsas humaloitu tasapainottaa kuitenkin makeuden hienosti, johtaen kuivaan ja kahvimaiseen loppuun. Maitosokerin käyttö ilmenee ilmiselvänä makeutena, josta joko pitää tai ei. Suutuntuma on karvan yli keskitäyteläisen, hieno suoritus näihin prosentteihin, sekä pehmeä ja nautittava. Tämä oli minulle ensimmäinen edustaja tästä tyylistä ja siinä mielessä sangen mielenkiintoinen vaikka pidänkin enemmän kuivista, ei niinkään makeista stouteista.
Voin suositella kokeilemaan näitä molempia, vallan mainioita oluita molemmat. Näitä käsittelyssä olleita oluita ei ole Suomessa tällä hetkellä saatavilla, ellei sitten jossain olutravintolassa, mutta Alkosta löytyy yksi Oatmeal Stout ja se on Samuel Smith. Milk Stoutia ei monopolin edelleen liian suppeasssa valikoimassa ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.