Raumamän in Helsinki

Joulukuun alussa olen perinteisesti, näin voitanee sanoa sillä olihan nyt jo toinen vuosi putkeen, matkannut pääkaupunkiseudulle "työn merkeissä", eli olutasioille. Ensisijaisena kohteena oli Olutoppaan pikkujoulut Olutravintola Pikkulinnussa lauantaina 3.12 ja toissijaisina tavoitteina ostosreissut Alko Arkadiaan ja vuoden olutkaupaksi valittuun K-Supermarket Kamppiin sekä Real Alen maistaminen. Urhoollinen blogisti täytti tavoitteet Macgyverin tavoin, eli ilman aseita ja sataprosenttisesti.

Perjantai 2.12.2011

Tarina alkaa perjantailta, jolloin Reittausmobiili käynnistyy autokatoksessa Rauman pohjoispuolella noin klo. 10.00. Lapset ja koirat toimitettiin isovanhemmille hoitoon ja urhoollinen blogisti käänsi auton keulan kohti pääkaupunkiseudun kirkkaita valoja. Nappasin mukaan myös yhden hyvännäköisen vosun, joka myöhemmin paljastui omaksi vaimokseni. Lohjan ABC:lla kietaistiin sumpit huiviin ja vaihdettiin vaimo rattiin, tavoitteena Helsingin Iso-Roobertinkatu 1, eli olutravintola Black Door, jossa tietojeni mukaan olisi saatavilla hyvälaatuista riiliä, eli real alea. Navigaattorin avulla paikka löytyi helposti, vaikka pientä perjantain iltapäiväruuhkaa olikin hieman ennen kello kolmea jo havaittavissa. Hyppäsin Black Doorin kohdalla autosta ulos vaimon jatkaessa omille työasioilleen (jopa ihan oikeille työasioille). Pari tuntia oli aikaa tutustua paikan tarjontaan ja tulihan se riilikin maistettua, kuten suoraan paikan päältä kirjoittelin. Riilin lisäksi tuli nautittua myös Porterhouse Hop Head, joka oli sekin hieno olut. 

 

Porterhouse Hop Head Black Doorissa

Black Doorista hyppäsin lähes suoraan takaisin vaimon kyytiin ja auto ajettiin maanalaiseen parkkiin Erottajalla. Siitä jalkauduttiin pääkaupungin vilinään ja sitähän perjantaina noin viiden aikoihin riitti. Hieman liikaa ihmisiä pikkukaupungista tulevan makuun, mutta mitäpä sitä ei oluen eteen tekisi. Ensin käytiin Stockmannilta poistamassa mm. pari tulppaanin muotoista olutlasia, jotka sopivat erityisesti belgityylisille ale-oluille. Arkadia ja Kamppi löytyivät helposti vanhasta tottumuksesta ja yhteensä 11 uutta olutta lähti niistä mukaan. Reppu oli tässä vaiheessa jonkin verran painava, mutta kyllähän sen autolle asti sai hilattua samalla kun vettä ropisi niskaan, mahtavat ilmat joulukuussa... 

K-Supermarketista mukaan tarttui mukaan mm. Nøgne Ø Julesnadder ja Brewdog There Is No Santa. Jälkimmäisen maistoinkin heti hotellilla upouudesta tulppaanilasista. Ei ollut järin hääppöinen, liikaa mausteita ja liian vähän kaikkea muuta. Arkadiaan sain kulutettua vain vaivaiset 36 euroa kun viime vuonna meni lähemmäs satanen. Mukaan tarttui kaikki valikoimassa olleet Fuller'sit (3 kpl), pari tanskalaista humalapommia Midtfynsiltä ja yksi brittiläinen strong ale. Niistä myöhemmin lisää olutarvioiden muodossa.

Maustepommi tulppaanissa

Lauantai 3.12.2011

Näkymä hotellihuoneesta.

 Aamu valkeni kirkkaana. Valtaisa muutos edellisen päivän sateiseen atmosfääriin ja kenties hyvä enne päivän pikkujouluja ajatellen. Pikkulintuun oli tarkoitus matkata jo yhdeksi. Normaalisti paikka aukeaa vasta kolmelta, mutta pikkujouluja varten avausta aikaistettiin vielä pari tuntia. Rehdisti päiväkaljalle siis! Pahimmat juovot, kuten esim. allekirjoittanut odottivatkin oven edessä jo ennen kello yhtä. Olutoppaan ylläpitäjä Seppo Äyräväinen veti yhteen Olutoppaan kuluvan vuoden, jonka jälkeen palkittiin vuoden parhaita. Paikalla olivat mm. Panimoravintola Beer Hunter'sin Mika Heikkinen, joka vastaanotti Vuoden Suomalaisen Olutpanimon palkinnon ja edustaja K-Supermarket Kampista, joka siis valittiin Vuoden Olutkaupaksi. Yllättäen myös Vuoden Maahantuojaksi valitun Pikkulinnun edustaja löytyi paikan päältä ja itsehän sain kunnian ottaa vastaan Vuoden Olutarvioijan palkinnon. 

Blogisti (vas.) palkittavana. Palkinnon jakoi Seppo Äyräväinen ja kuvan otti Päivi Kuusjärvi.

Iltapäivän edetessä Pikkulintu tarjosi myös todella herkullista riisipuuroa, joka näyttikin maistuvan monille tiukan reittauksen lomassa. Itse viihdyin paikalla yhdestä aina puoli yhdeksään asti. Eli monta tuntia tiukkaa reittausta ja yleistä seurustelua. Eihän tällaisista "ammattilaisten" pikkujouluista saa mitään kovia skuuppeja revittyä, sillä porukka tuntee rajansa alkoholin suhteen eikä mitään ördäystä nähdä, joten siirryn kuumimpien juorujen sijaan suoraan olutasioihin. Alla kuvakalvakaadin muodossa joitakin maistettuja. Oluiden nimiä klikkaamalla pääset lukemaa arvioita Olutoppaasta.

Höss Weisser-Hirsch

Avasin pikkujoulut tyylipuhtaalla hefeweizenilla, eli vehnäoluella. Plevnan Vehnää havittelin, mutta sitä ei tällä hetkellä ollut, vaan hanasta löytyi Höss Weisser-Hirsch. Höss oli keskivertovehnistä hieman sitruunaisempi ja banaanisuudeltaan vähäisempi sekä varsin hyvärunkoinen.

Plevnan Petolintu

Plevnaa löytyi hanasta kuitenkin sekä Pispalan Portterin (Pikkulinnun vuosiolut 2011) ja Petolinnun muodossa. Molemmat tuli maistettua ja todettua erittäin hyviksi. Kuvassa oleva Petolintu on omassa tyylissään rankattu ratebeerissä lähelle top kymppiä ja sen se totta vie ansaitseekin, sillä sen verran huikea humalointi siihen on saatu Tampereen Koskipanimossa ahdettua.

Nautittuja

Kuvassa Amager Hr. Frederiksen, Hopping Frog Frosted Frog Christmas Ale, Port Brewing Santa's Little Helper ja Lost Abbey Gift of the Magi. Kaikki erittäin nautittavia ja Hr. Frederiksen peräti erinomaisen hyvä. Pullot tietysti jaettiin pöytäseurueen kesken. Pöytäseurueeseen kuului mm. Tuopin Ääressä blogin kirjoittaja Johnny Rio.

De Molen Festival Black Smoked IPAn jakaminen menossa

De Molen Festival Black Smoked IPA, nimihirviön taakse kätkeytyy myös melkoinen oluthirviö, sillä kyseessä on 11% Black IPA:n ja savuoluen hybridi. Tuoksussa savupekonia ja maussa humalaa, mutta toimii, yllättävää kyllä!

Ensi vuonna pääsee toivottavasti uudelleen paikalle! Kiitokset kaikille seurasta ja jaoista, sekä tietysti Pikkulinnulle hyvästä valikoimasta, riisipuurosta ja isännöinnistä.