White Shield
- Panimo: William Worthington's
- Maa: Englanti
- Alkoholipitoisuus: 5,6%
- Saatavuus: Ulkomailta
- Oluttyyli: India Pale Ale
Pete Brown tarinoi tästä oluesta pitkät pätkät Hops & Glory kirjassaan, enkä sen takia epäröinyt tarttua tilaisuuteen kun aukesi mahdollisuus yhden pullon hankkimiseksi. William Worthington's White Shield on tätä nykyä megakorporaatio Molson Coorsin brändi, mutta sen historia on se mikä minua kiinnostaa. Se oli nimittäin yksi ensimmäisistä legendaarisen Burton upon Trentin India Pale Ale oluista, jotka runsaan humalointinsa ansiosta kestivät pitkän, usean kuukauden mittaisen laivamatkan Britanniasta Intiaan. Reseptin väitetään olevan yhä sama kuin vuonna 1830, voihan se ollakin tai sitten ei, mutta kiinnostava "olutreliikki" kuitenkin. White Shield ei ole kuitenkaan mikään hyllyissä pölyttyvä muinaisjäänne, vaan ainakin Wikipedian mukaan Worthington's on Brittien kolmanneksi myydyin ale-brändi John Smith'sin Tetley'sin jälkeen. Ison korporaation hyvin myyvää kamaa eli sen on siis pakko olla paskaa, eikö?
Kuparinen ja etiketin suositusta noudattamalla, eli hiivat pulloon jättämällä myös kirkas olut, jonka parisenttinen vaahto laskee pitsiä jättäen. Tuoksu on kukkainen ja pehmeästi sitruksinen, ei laisinkaan niin aromaattisen humalainen kuin uuden aallon IPA:t vaan enemmänkin maltaisuuteen painottuva, voimakkaan humaloinnin kuitenkin tuntee taustalla. Maussa maltaisuus näyttelee pääosaa, mutta kyllä katkeroakin on runsaasti. Tarkemmin eriteltynä löytyy hieman toffeista ja keksimäistä maltaisuutta sekä mausteista, terävän iskevää yrttistä humalointia. Hentoinen hedelmäisyys pääsee esiin vasta jälkimaussa, jossa katkeruus kestää pitkään. Suutuntuma on prosentteihin nähden täyteläinen ja keskiverrosti hiilihappoinen. Tykkäsin tässä oluessa runsaasta, pitkäkestoisesta katkerohumaloinnista, hedelmäisyyttä ei tässä juurikaan ole ja sen ymmärtääkin sillä aromihumalointi ei tainnut olla vielä niin kovassa suosiossa vuonna 1830. Tasapainoinen, hyvä olut ja tuotemerkkinä mielenkiintoinen, oli resepti sitten historiallisesti autenttinen tai ei.
Yhteenveto: Katkeran brittihumaloitu historiallinen IPA.
Nautintasuositukset: Noin 10-asteisena ja tietysti lasista.
ARVOSANA: 8
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.