"Kakkosolut" puhuttaa mediassa (taas)

Viime päivinä on saanut lukea eri medioista hillitöntä rummutusta "kakkosoluesta", syynä tähän on Pellervon taloustutkimuksen, eli PTT:n raportti, jossa on selvitetty niin sanotun "kolmosoluen" Alkoon siirron ja niin sanotun "kakkosoluen" päivittäistavarakauppamyynnin vaikutuksia. Raportissa ollaan ehdottomasti sillä kannalla, että "kolmosolutta" ei pitäisi siirtää Alkoon ja siitä olemme varmasti kaikki samaa mieltä. Pistän kolmos- ja kakkosoluet edelleen heittomerkkien sisään, sillä nuo oluen veroluokat poistuivat käytöstä jo silloin kun Suomi liittyi EU:hun. Sen ymmärrän, että kansankielessä varsinkin vanhemmat henkilöt edelleen käyttävät niitä oluen vahvuuden kuvaamiseen, mutta miksi niitä edelleen käytetään mediassa tai ylipäätään tässä asian ympärillä käytävässä keskustelussa?

Mediassa harrastetaan myös perin ikävää sekakäyttöä, monissa uutisissa nimittäin käytetään sekaisin termejä olut ja kalja. Samassa uutisjutussa saatetaan kirjoittaa esim. "keskikaljan Alkoon siirtymisen vaikutuksista" ja "kakkosoluen valikoimaan tulosta". Sekakäytön tuhoisista seurauksista ollaan puhuttu alkoholivalistuksessa jo pitkään ja mediankin olisi jo syytä lopettaa se.

Olut ja kalja ovat eri asioita! 

Myös eri oluttyylien olemassaolo sivuutetaan uutisoinneissa täysin. Uutisjutuissa puhutaan ainoastaan siitä, kuinka "kolmosolut" tultaisiin laimentamaan, jotta sitä voitaisiin myydä maitokaupoissa ja kioskeissa, ikään kuin olutta olisi olemassa vain yhdenlaista, mutta eri vahvuisina versioina. Todellisuudessahan maitokauppojen prosenttirajan laskeminen esim. 3,5% tasolle johtaisi olutvalikoiman huomattavaan supistumiseen. Tällä hetkellä maitokaupoissa on varsin hyvä ja monipuolinen olutvalikoima nykyisestä 4,7% rajasta huolimatta. Otetaan esimerkiksi vaikka La Trappe Puur, herkullinen aito trappist-ale. Muuttaisiko La Trappea valmistava De Koenigshoevenin luostaripanimo oluensa vahvuutta alhaisemmaksi Suomen markkinoille? Tiedämme vastauksen, ei muuttaisi. Sen sijaan tämäkin hieno olut poistuisi vähin äänin. Toki jäljelle jäisi vielä se mahdollisuus, että Alko ottaisi sen valikoimiinsa, mutta tuskinpa sielläkään enää hyllymetrejä riittäisi näille maukkaammille oluille, kun hyllyt notkuisivat erinäisistä six-packeista.

Syy miksi tällaisia tutkimuksia alkaa tipahtelemaan ja keskustelu asian ympärillä lisääntymään on se, että nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy seuraavat kohdat: 

• Raittiustyölaki ja alkoholilaki uudistetaan.
• Alkoholimainontaa rajoitetaan.
• Valtakunnallista alkoholiohjelmaa jatketaan.

Erityisesti alkoholilain uudistus saa omat ihokarvani nousemaan silkasta pelosta, mitähän ne keksii? En halua edes ajatella mikä voisi olla ns. worst case scenario.

En ota alkoholilain uudistukseen tällä kertaa sen enempää kantaa, mutta tätä ns. "Ruotsinmallia" ajaville haluan viestittää, että Ruotsin vallan aika Suomessa päättyi Suomen sotaan, joka käytiin 1808-1809. Olemme nykyisin EU:n jäsen, halusimme tai emme, joten miksi emme kopioisi EU:n mahtivaltioiden, kuten Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian mallia? Edes puoliksi, eli "viinit maitokauppohin" periaatteella. 

Mikäli alkoholimyynnin monopolisointi on ihmisten kannalta se paras vaihtoehto, niin miksi muut maat eivät ole jo ottaneet Suomesta, Ruotsista ja Norjasta mallia ja kopioineet tätä hienoa systeemiä? En jaksa uskoa, että suomalaisistakaan sen useampi itseään henkiltä joisi, jos ei keskiverto keskieurooppalainenkaan sitä tee.

Malmgård Huvila Black Door H.O.D.A, 3,9% suomalainen pienpanimo-olut, onko tämä niin vaarallinen, että myynti pitäisi keskittää valtion alkoholimonopoliin?