Töissä Vakka-Suomen Panimolla osa II

Osa 1 täällä.

Puijo-oluen pullotus
 

Pullotuskone työssään

Jussi-oluen etiketöinnin jälkeen polkaistiin käyntiin uuden Puijo-oluen pullotusoperaatio. Sitä ennen piti kuitenkin aamulla kegitetyt Puijot ja etiketöidyt Jussi-oluet siirtää lähemmäs lastauslaituria, jotta saatiin luotua tehokkaaseen pullotukseen tarvittava tila. Käytännössä tämä tarkoitti juurikin sitä ensimmäisen osan alussa mainittua tosielämän tetristä, kun painavia, täyteen pakattuja kuormalavoja liikuteltiin ahtaissa väleissä edestakaisin. Tässä hommassa nuorempana tekemäni varastonhoitajan hommat osoittautuivat hyödyllisiksi, sillä pumppukärryn pyörittely sujui kuin vanhalta tekijältä. Valmiiden tuotteiden tilalle roudattiin nyt tyhjiä laatikoita ja pulloja, ja sitten saksalaisvalmisteinen pullotuslinjasto polkaistiin käyntiin koko komeudessaan. Minä sain pestiksi tyhjien pullon hihnalle nostelun, samalla tietysti tsekaten, että ne ovat päällisin puolin kunnossa. Pullot kulkevat automaattisesti pesurin kautta täyttöön ja sitten korkituksen kautta etiketöintiin. Linjaston loppupäässä Jani ja Sari hoitivat tyhjien laatikoiden kasaamisen, pakkaamisen ja satunnaiset korkkien lisäykset korkitusvehkeeseen. Pientä kikkailuakin oli, jouduimme ottamaan välillä pienen tauon pullotuksesta kun vehniskeitossa oli vierteen ilmaus juuri samaan aikaan menossa ja panimon paineilmalaitteisto oli kyykätä. Oluttoman Mikan kanssa noteerasimme, että panimomestari ei olekaan mikään labratakki päällä kattilan vieressä seisoskeleva ja partaansa mietteissään sukiva taikuri, vaan hoitaa samalla panimon kaikkia muitakin työtehtäviä, tarvittaessa aina kunnossapitoa myöden. Näin ainakin siis Vakka-Suomen Panimolla. 

Anders Kissmeyer &  VASP yhteistyöolut

Laatukamaa lasiin!

Pullotus keskeytettiin iltapäivällä kahvipaussin ajaksi ja kun kahvit vielä tippuivat sain maistettavakseni VASPin ja tanskalaisen arvostetun Norrebro Bryghusin perustaneen panimomestarin Anders Kissmeyerin yhteistyönä helmikuun lopulla valmistaman Double IPA-tyylisen oluen, jonka Jani laski lasiin suoraan tankin näytteenottoventtiilistä. Tämäkään ei ollut mikään spesiaalipäivän ekstrajuttu, vaan normaaliin työpäivään kuuluvaa laadunvarmistusta. Olut on toistaiseksi vielä nimetön. Julkaisen tästä oluesta oman erillisen juttunsa, sillä sen se todellakin ansaitsee. Kyseessä on nimittäin hc-olutharrastajille suunnattu maailmanluokan tupla-IPA, jolle povasin mittavaa menestystä olutarviosivustoilla! (Lisäys: Lue juttu tästä linkistä.)

Puijon pullotus jatkuu

Pullotus otti yhteensä aikaa lähes kolmisen tuntia ja useampi tuhat pulloa siinä tuli nosteltua. Yhdessä vaiheessa kiinnitin huomiota siihen, että olin alkanut pulloja nostellessani liikkumaan koneiston äänien, pullojen kilinän ja paineilman kihausten muodostaman industriaalisen rytmin tahtiin, latoen pulloja linjalle ikään kuin olisin itsekin kone. Jokseenkin huvittava tunne, toivottavasti ketään ei kiinnittänyt oluthörhön työtapoihin sen suurempaa huomiota… Pullotus saatiin päätökseen joskus viiden jälkeen ja siitä alkoi vielä siivous. Aika meni kuitenkin nopeasti siinä huhkiessa. Sitä helposti ajattelee, että panimossa vain valmistetaan olutta, mutta itse asiassa siihen kuuluu todella paljon muutakin toimintaa. 

Hei hei ruskeat ystäväni, ehkä tapaamme vielä!

Loppufiilistelyt

Varsinaisten hommien jälkeen otettiin vielä nauhalle loppufiilikset sekä pakolliset yhteiskuvat ja todettiin päivä molemmin puolin onnistuneeksi. Minä sain sitä mitä lähdin hakemaan, eli näin mitä panimolla työskentely on. VASP sai hetkellisesti yhden käsiparin verran työvoimaa lisää ja Oluton sai omaa juttuansa purkitettua. Olin kuullut sanottavan, että oluenvalmistus on kovaa työtä, mutta yllätyin siitä miten raskasta ja monipuolista se oikeasti on. Itse sen oluen valmistaminen on vain pieni, joskin tärkein, osa siitä mitä panimolla tapahtuu. Oluen saattaminen laadukkaana myyntipakkaukseen ja maailmalle myytäväksi lähettäminen vaatii myös kovaa fyysistä työpanosta, ammattitaitoa ja aikaa. Tämän jälkeen on vielä puhdistettava laitteet ja siivottava paikat, sillä mm. pahvijätettä kertyy kierrätettäväksi melkoisesti. Eikä siinä vielä kaikki, nimittäin jo valmiiksi kolmetoistatuntisen työpäivän päälle panimomestari kertoi vielä vievänsä yhden olutkuljetuksen Raumalle ennen kotiin palaamista... Monipuoliset hommat hänellä!

Blogin pääjuovo (Head of Rating) vasemmalla ja VASPin Panimomestari Jani Vilpas oikealla.

Vakka-Suomen Panimoa pyörittävän porukan loistava yhteishenki ja yhteen hiileen puhaltaminen välittyi vierailevalle apulaisellekin. Rankkaa duunia rennolla meiningillä. Olen iloinen, että sain osallistua ja oikeasti tehdä sitä työtä kunnolla sen sijaan, että olisi nopeasti vaan käyty hommat pintaa raapaisten läpi. Ja mikä parasta, tunsin olevani myös oikeasti avuksi. Pienpanimon pyörittäminen on siis oikeasti käsityöhommaa, muunkin kuin ainoastaan oluenvalmistuksen osalta. Tällainen päivän mittainenkin osallistuminen antoi jo valtavasti perspektiiviä siihen, mistä se kolmen ja puolen euron myyntihinta sille hyvän makuiselle oluelle muodostuu. Samalla myös arvostus meille loistavaa olutta valmistavia työntekijöitä kohtaan nousi uusiin sfääreihin. Virtuaalinen hatunnosto ja vilpitön kiitos Vakka-Suomen Panimolle ja kaikille sen ystävällisille työntekijöille tästä hienosta kokemuksesta! Kiitokset myös Oluton Oy:n Mika Silajärvelle homman järkkäämisestä.

Byrokratian kiemurat

Ennen kotiinlähtöä jäimme vielä Oluttoman Mikan kanssa panimon myymälään juttelemaan VASPin myynnistä ja markkinoinnista vastaavan Timo Pitkäsen kanssa pienpanimoiden ulosmyyntikiellon mielettömyydestä ja muista Suomen alkoholipolitiikkaan liittyvistä hankalista byrokraattisista säädöistä. Uusikaupunki on erittäin hieno kesäkaupunki ja sen pienvenesataman kautta kulkee useita tuhansia turisteja vuosittain. Valtaosa näistä päätyy myös panimolle ja ostaa tuotteita suoraan panimon omasta myymälästä. Tiskin takaa on noloa selittää, että ette voi ostaa kuin näitä alle 4,7% tuotteitamme täältä, läheisestä Alkosta saattaa löytyä jotain, mutta ei kaikkia ja parin korttelin päässä voitte ravintolassa maistaa, mutta sieltä ette saa ostettua kotiin… Täysin aivottomia säädöksiä, siitä olimme kaikki yhtä mieltä. Toivottavasti joskus on vielä niin. että panimot saavat myydä kaikkia valmistamiaan tuotteita itse omasta myymälästään ulos. 

Käykää kääntymässä Uudessakaupungissa ja Vakka-Suomen Panimolla. Panimon myymälä on avoinna torstaisin ja perjantaisin klo 11:00 – 16:00 ja samalla halukkaille varmasti esitellään myös panimon toimintaa. Muinakin aikoina ovikello toimii.

Lisää kuvia panimokeikasta löytyy Reittausblogin facebook-sivuilta. Liity joukkoon niin saat uusista blogipäivityksistä tiedon ensimmäisten joukossa.

Tsekkaa vielä: Double IPA:n maisto