Olutarvio: Baltika 9

Baltika 9

Panimo: Baltika Brewery (Baltic Beverages Holdings), Venäjä
Oluttyyli: Vahva lager
Alkoholipitoisuus: 8,0%
Saatavuus: Alko (2,98€ / 0,5l)

Alkon jouluoluet ovat tulleet myyntiin tällä viikolla ja pari päivää sitten sain noutaa postista jälleen uuden lähetyksen kotipanijoiden tuotoksia. Kotioluet ovat nyt pari päivää asettuneet ja saatan jo kuulla niiden kutsun kaapin perukoilta, mutta pienen talvilentsun vuoksi jätän ne vielä ainakin tänään väliin. Ne ansaitsevat nauttijaltaan optimikunnon, sillä niitä ei saa kaupasta toista tilalle jos ei ensimmäisestä irtoakaan nuhanenällä aromeita.

Arvioinnissa oleva Baltika 9 ei kuulu Alkon jouluolutvalikoimaan, vaan tämä esiteltiin vakiovalikoiman uutuutena viime viikolla. Alunperin ajattelin jättää tämän välistä, mutta tänään se kuitenkin tarttui ostoskoriin, samalla kun nappasin mukaani muutaman jouluoluenkin. Syytän tästä "hairahduksesta" Olutoppaan nimimerkkiä "Utan Stärkelse", joka kirjoitti arviossaan, että tämä on lähempänä bockia kuin viinalageria. Tuon kommentin vuoksi ajattelin antaa tälle oluelle reilun mahdollisuuden. Ajatuksena on selvittää, että tehdäänkö Venäjällä - toisin kuin Suomessa ja esimerkiksi Virossa, suuren panimon toimesta vahvaa lageria, joka maistuu muullekin kuin makealle pahville ja viinalle?

Tämähän poikkeaa kotimaisista viinalagereista, kuten Tosi Vahvasta Karhusta, siinäkin mielessä, että tämä tosiaan valmistetaan "utan stärkelse" eli ilman tärkkelystä. Tärkkelyksellä tarkoitan tietysti suomalaispanimoiden (niiden suurten!) käyttämää ohratärkkelystä, joka ei mielestäni olueen kuulu. Tosi Vahvan Karhun ainesosaluettelossa on myös näemmä sokerikulööri, jota käytetään siinä väriaineena - ei hyvä. Baltikassa ei veden, ohramaltaiden, humalan ja hiivan lisäksi ole käytetty mitään muuta, vaikka kyseessä on Sinebrychoffin tavoin oman maansa suurin panimo ja molemmat ovat nykyään Carlsbergin omistuksessa. Baltika 8 Wheat on erittäinkin hyvää ja Baltika 6 Porter myös, mutta on silti myönnettävä, että olen ennakkoluuloinen tätä tuotetta kohtaan. Olen lähtökohdiltaan tätä vastaavia oluita joutunut "nauttimaan" naama irvessä ja jopa viemäröimään ja sitä en kovin helposti tee, nuuka mies kun olen.

Ulkoisesti kuin normaali keveämpi vaalea lager - kultainen, kirkas ja keskiverrosti vaahtoava. Vaahto laskee melko nopeasti. Tuoksu ei ole hullumpi, siinä on viljavaa, hieman hunajaista maltaisuutta, pieni voinen vivahde ja lopussa alkoholin voimaa sekä potkua. Viinaisuutta ei tuoksussa ole, eikä liioin humalointiakaan, jota tähän kyllä ilman muuta kaipailisin. No, eihän humalointia ole toisaalta tämän tyylisissä oluissa totuttukaan aistimaan. Maku onkin sitten hieman karumpi - vaikka alun pehmeä ja täyteläinenkin maltaisuus on miellyttävää, puskee viinaisuus keskivaiheilla ja lopussa rankasti päälle. Makeutta on melko runsaasti ja katkeruus on minimaalista. Puhtaan maltainen alkumaku on hyvä, mutta ei sillä vielä kuuhun mennä. Pettymykseksi tämä eittämättä kääntyy, itse en ainakaan näin viinaisista oluista pysty kunnolla nauttimaan. Suutuntuma on hyvä, se on miellyttävän täyteläinen ja pehmeä, hiilihappoisuuskin on maltillista. Runsaampi humalointi voisi peittää viinaisuutta, jolloin tästä voisi saada ihan juotavan tuotteen. Toisaalta panimoiden saattaa olla turha tuhlata kalliita humalia tällaisiin, kyllähän nakkikioskijonojen kovimmat kaverit tällaisilla tunnottomaan tilaan itsensä vetävät ilman humalan katkeruuttakin. Mielestäni turhake Alkon valikoimissa, kuten Tosi Vahva Karhu ja Olvin Tuplapukkikin. Maltaisuus tässä oli tosiaan parasta antia ja todellakin hyvin bockmaista, kuten nimimerkki Utan Stärkelsekin totesi.

Yhteenveto

Miellyttävän runsasmaltainen, mutta liian viinainen ja olemattomasti humaloitu. Turhake.

ARVOSANA: 6