Reittausblogin vuosi 2012

Klikkaa suuremmaksi!

Vuosi 2013 kolkuttelee jo reilun muutaman tunnin päässä, joten lienee jo korkea aika vetää yhteen mennyt vuosi Reittausblogin näkökulmasta.

Aloitetaan nyt vaikka siitä, että vuosi 2012 näyttää olleen juttumäärältään Reittausblogin aktiivisin vuosi. Tämä on nyt jo juttu numero 236 kun vuonna 2011 julkaisin yhteensä 161 juttua. Uskallan jo tässä vaiheessa väittää, että ensi vuonna juttujen määrä ei tule ainakaan samaa tahtia lisääntymään. Siihen olen tyytyväinen, ettei tämä harrastus ole kertaakaan tuntunut työltä tai pakolliselta, sellaiselta, että olisi aivan pakko kirjoittaa vaikkei haluaisi tai jaksaisikaan. Blogittamisesta on itseasiassa muodostunut sellainen tarvittava henkireikä työn ja lapsiperheen arjen vastapainoksi. Pääsen tässä toteuttamaan itseäni monella tavalla, kirjoittaen, kuvaten, kuvia käsitellen ja blogin ulkoasun grafiikoita duunaten. Niin ja onhan siinä se nautiskelu ja oluen parissa rentoutuminen myös vahvasti mukana.

Haandbryggeriet Nissefar (ei-sähköisessä) old-school reittauksessa

Olvi Reino

Suurin osa jutuista on ollut olutarvioita, mutta mukaan on mahtunut myös kosolti muita juttuja. Usein nämä muut jutut ovat olleet sellaisia, että ne ovat kirvoittaneet kiihkeimmät kommentit. Suosituin yksittäinen teksti on ollut tämä maaliskuussa kirjoitettu suurten panimoiden ohratärkkelyksen käyttöä käsittelevä juttu: Panimot vastaavat: Miksi ohratärkkelys? Huomattavaa kiinnostusta herätti myös Carlsberg Copenhagenia haukkuva räksytys, Olvin Reinon huumorireittaus ja Oluenystävän parinvalintaopas.

Panimolla

Itselleni vuoden olutaiheisia kohokohtia olivat vierailu Vakka-Suomen Panimolla huhtikuussa, kesäkuussa koettu Turun SOPP ja heinäkuussa alkanut kotioluiden maistelu - kiitos kaikille olutta lähettäneille! Hieman syksymmällä oli myös hienoa istua parille oluelle Rekolan Panimon Jari Leinosen seuraan raumalaisessa kuppilassa ja päästä maistelemaan seuraavana päivänä panimon tuotoksia. Jari otti yhteyttä, koska halusi jutella mm. pienpanimoiden tuotteiden myynnin sietämättömästä vaikeudesta, josta olin aiemmin kesällä Alkoa hiillostanut. Sekin tuntui hyvältä, että blogi huomattiin myös muualla. Annoin harrastuksesta haastattelun niin OlutPosti-lehteen, kuin paikalliseen sanomalehti Länsi-Suomeenkin.

Blogin pääasiallinen anti on tietysti olutarviot ja seuraavaksi listaankin oluiden topit ja flopit vuodelta 2012. Tänä(kin) vuonna sain maistaa muutamia todellisia elämyksiä ja sitten muutamia todellisia rimanalituksia.

Vuoden 2012 Flopit (juttujen julkaisujärjestyksessä): 

Rainbow Pint of Pahvi

• Sinebrychoffin Mustat Hevoset. Luontaisella olutaromilla höystettyä olutta. Eikö sen oluen voisi panna "kerralla kuntoon", niin ettei maun luomiseen tarvittaisi "olutaromia"?
• Olvi Reino, kivat ja käytännölliset tossut, mutta huono ja kallis olut.
• Hartwall Urho ja sen vilja-aromi. Sama homma kuin Koffin Mustalla Hevosella, eli ensin vahvavierretekniikalla vesitettyä olutta ja sitten aromia sekaan, jotta erottuisi peruskamasta edes hieman.
• Rainbow Pint Of Lager, kaamean pahvinen olut, jopa huonompaa kuin Reino. Olvin valmistamaa tämäkin.
• Stronzon maitokauppavahvuiset
• Laitilan Kievari Tuomas 2012, virhearomien ja makujen piinaama olut. Kotimaiselta panimolta odottaisin korkeampia laatustandardeja. 

Kaiken kaikkiaan kolmelta kotimaiselta suurelta tämä oli aika huono vuosi, kun viime vuonna vakuuttanut Sinebrychoffin Nikolai Vuosiolutkin osoittautui flopiksi. Hartwallilta nähtiin parikin kyseenalaista episodia, ensiksi ihmeteltiin Arctic Malt uutuuden ja Classic Gourmet Vaalean samankaltaisuutta ja myöhemmin Lapin Kulta Jouluoluen hintakusetusta. Sen verran propseja kuitenkin, että Lapin Kulta Jouluolut oli suurpanimon olueksi hyvä. Olvi teki sitä mitä aina, eli puski markkinoille lähes identtisen makuisia oluita erilaisissa tölkeissä - olutkulttuuria?

Thornbridge Hall Courage Russian Imperial Stout kolahti kovaa!

 Vuoden 2012 Topit (juttujen julkaisujärjestyksessä): 

• Fuller's Past Masters Double Stout, Past Masters sarjan parempi puolisko, eikä se huono ollut se toinenkaan eli XX Strong Ale. 
• Alkon 80-vuotisjuhlaoluet suomalaisilta pienpanimoilta. Hieno kädenojennus pienpanimoiden suuntaan Alkolta. Runsaan positiivisen palautteen myötä vastaava spesiaali on tulossa myös ensi vuonna.
• Beer Hunter's Saison de Randonneur, eniten säväyttänyt suomalainen maitokauppavahvuinen olut tänä vuonna. Paljon on saatu mahtumaan pieniin prosentteihin!
• Cantillon Lou Pepe Kriek, elämyksellinen nautinto kevään kiimassa koettuna.
• Bergsta Breweryn Imperial Stout, todella hekumallinen olutelämys porvoolaiselta kotipanijalta. Kuuluu mennen vuoden parhaimpien maistettujen oluiden joukkoon ehdottomasti. Pari muutakin kotiolutta pääsi lähelle, mutta tämä oli se kirkkain helmi.
• Rochefort 10 kesäyön valossa hieman herkistyneenä.
• Thornbridge Hall Courage Imperial Russian Stout, ehkä vuoden paras olut, vaikka Cantillonin Lou Pepe saikin kovemman arvosanan. Tämä kolahti kovaa!
• Mikkeller Red/White Christmas, jouluolutvalikoiman kirkkain helmi. 

Siinähän niitä. Juttujen läpikäynti näitä listauksia varten oli itseasiassa aika valaisevaa - kaikenlaista sitä on tullut kuluneen vuoden aikana koettua ja suuhunsa pantua. Kiitos kuluneesta vuodesta Reittausblogin lukijoille ja tukijoille - eli juuri sinulle!