Maistelussa: Nøgne Ø Junmai-Shu Sake

Junmai-Shu Sake

Panimo: Nøgne Ø, Norja
Oluttyyli: Sake
Alkoholipitoisuus: 16,0%
Saatavuus: Alko Arkadian erikoisvalikoima (12,39€ / 0,35l)

Pyysin Raumalla vieraillutta pääkaupunkiseudun kuriiria tuomaan Alko Arkadiasta myös tätä euroopan ensimmäisen sakepanimon sakea. Pitäähän tällaista ihan mielenkiinnosta päästä maistamaan, nyt kun kerran Suomeen on tuotu. Panimo on oluenvalmistuksessa maailman huippua, mutta sakea sen sijaan en ole koskaan ennen maistanut. En norjalaista, enkä japanilaistakaan, mutta jotain siitä tiedän kuitenkin. Nøgne Ø:n kotisivuilla on mainio sakenvalmistuksesta kertova juttu, jossa on mukana myös hyvät kuvat itse prosessista. Sake on oluenkaltainen juoma, sillä se valmistetaan viljasta (joka on tässä tapauksessa tietysti riisi), eikä hedelmistä kuten esim. viini. Myös valmistusprosessi on samankaltainen kuin oluella. Käsittääkseni tästä syystä myös Ratebeer listaa saket siinä missä oluetkin. Tämä Junmai-Shu on Nøgnen ainut pastöroitu sake. Pastöroimattomat vaatisivat jatkuvan kylmäsäilytyksen ja siitä syystä tuonti Suomeen olisi hankalampaa. Tämä Junmai-Shu kestää paremmin, mutta jääkaappisäilytystä suositellaan silti. Nøgne Ø valmistaa saket perinteisellä Yamahai metodilla, joka on perinteisempi, mutta huomattavasti työläämpi kuin modernimpi ja nopeutettu metodi Sokujō. Yamahai metodilla valmistettu sake kattaa alle 1% Japanin vuotuisesta saketuotannosta. Norjassa lukema on mitä ilmeisimmin 100%. Ei kai siinä mitään kun kimppuun vaan suu auki ja silmät kiinni. 

Lasissa ei kasva levää - se on limoviikunapuun heijastus :)

Yritetäänpä sitten saada sakesta jotain irti. Ulkonäöltään tämä on vaaleampi kuin perusvalkkari, ei kuitenkaan lähelläkään kirkasta. Hyvin vaaleankeltainen, voisi kai sanoa. Tuoksu ei muistuta oikein mitään aiemmin maistamaani, mutta jos jotain, niin valkoviiniä. Sekin mielleyhtymä tulee kaiketi alkoholin läsnäolosta ja yleisestä mietoudesta sekä hienoisesta hedelmäisyydestä. Riisin noteraa tuoksusta heti, sitähän voi löytää jostain oluistakin (lähinnä aasialaisista), mutta ei tietysti näin hallitsevasti. Lisäksi hunajamelonia, hyvin kevyesti päärynää ja laimennettua rypälemehua. Mieto, mutta jokseenkin hienostunut tuoksu. Suussa ero viiniin tulee heti selväksi, tämä on nimittäin melko täyteläistä ja nimenomaan maltaisuuden tapaan, eikä ohutta, kuten monet maistamani viinit. Maku on melko haastava, vaikka sinänsä mieto ja hieman vetinen onkin. Siinäkin on hunajamelonimaista tuntua ja riisiä sekä päärynäistä häivähdystä. Alkoholi tuntuu melko voimakkaasti, mutta ei polta. Vaikea tästä on hirveästi kiksejä saada, mutta kokemushan se on tämäkin. Lasi ja pullokin tyhjenee piinaavan hidasta vauhtia. Kolmantena iltana pullon avaamisen jälkeen nautittu viimeinen siemaus maistui kuitenkin parhaalta - ehkä sakeen voisi sittenkin tottua... mutta ei tämä kuitenkaan taida olla minun juttuni. Nyt voi sanoa maistaneensa sakea ja tietää edes hieman mistä on kyse - ei tämä hukkaan mennyt.

Yhteenveto

Hunajamelonista sakea, kokeilun arvoinen.