Olutarvio: Fuller's Brewer's Reserve No. 4

Fuller's Brewer's Reserve No. 4

Panimo: Fuller's, Englanti
Oluttyyli: English Strong Ale
Alkoholipitoisuus: 8,5%
Saatavuus: Ulkomailta

Sain Saksasta hankittua Fuller'sin Brewer's Reserve sarjan uusimman julkaisun, hintaa oli 8,99€, eli ei aivan ilmaista sielläkään. Brewer's Reserve sarjan oluet ovat tynnyrikypsytettyjä ja niissä Fuller's on nettitietojen perusteella käyttänyt pohjana Golden Pridea, jota on sitten lykätty erilaisiin tynnyreihin kypsymään. Tätä nelososaa on kypsytetty armanjakkitynnyreissä yli 365 päivää, eli reilun vuoden verran. Armanjakki on konjakin ja brandyn sukuinen rypäleistä valmistettava viinitisle. Se on tuotenimisuojattu ja siihen käytettäviä rypäleitä saa valmistaa ainoastaan kolmella alueella Ranskan Armagnacin alueella.

Aiempien Brewer's Reserve versioiden arviot luettavissa näistä linkeistä (No. 1 on maistamatta):

• Fuller's Brewer's Reserve No. 2
• Fuller's Brewer's Reserve No. 3

Odotettavissa lienee tälläkin kertaa makuelämys, jonka pohjavireenä tuntuu Golden Priden ikoninen vahvan brittialen maku, johon tynnyrikypsytys tuo sitten oman voimakkaan säväyksensä. En ole armanjakkia koskaan maistanut, mutta brandyt ja konjakit ovat tutumpia. Olut on julkaistu hanatuotteena Great British Beer Festivaleilla elokuussa 2012 ja pullotettuna joskus syksymmällä. Aiemmat versiot ovat tulleet Alko Arkadian erikoisvalikoimaan myyntiin, joten ehkä tätäkin saa joskus tulevaisuudessa pääkaupungin kirkkaiden valojen alta. Olut on tuttuun tapaan pakattu tyylikkääseen pahvilootaan, pullo on numeroitu ja muutenkin ulkoasuun on selkeästi panostettu - tykkään! Parasta ennen on rohkeasti vedetty aina vuoteen 2022 asti.

Pullo sihahtaa voimakkaasti ja vaahto pyrkii verkkaisesti ulos pullon suustakin. Kaato lasiin, eikä kallisarvoista tavaraa pääse hukkaan. Olut on kauniisti kuparinen, vaahtoa muodostuu voimakkaasti, mutta se myös nopeasti, lähes kohisten, laskee. Ensimmäinen lasillinen on täysin kirkas, eikä pullonpohjallakaan kovin kummoista hiivalaskeumaa näy, mutta jotain pientä kumminkin. Armanjakkitynnyrin vaikutus on tuoksussa heti esillä, kuten olettaa sopiikin, mutta tuoksu ei kuitenkaan ole kovin voimakas. Tynnyrinkypsytyksen tuoma tammi ja vanilja ovat hyvin esillä, mutta selkeästi hillitymmin kuin bourbontynnyrikypsytyksissä. Golden Pridemäinen hieman appelsiininen hedelmäisyys, vahvan brittioluen marmeladimaisuus ja karamellisuus nousee esiin myös. Päällimmäisenä on kuitenkin uunijäätelön mieleen tuova marenkia, vaniljaa ja omenaa yhdistelevä hedelmäkakkumaisuus, jossa on mukana tyylikäs ripaus lambicmaista otetta. Maku on varsin hyvä, mutta sama hillitty linja jatkuu siinäkin, aiemmat Reservet olivat yleisilmeeltään voimakkaampia. Maku on miellyttävän kuiva ja Fuller'sin tyyliin todella tasapainoinen. Tammitynnyrin puumaisuus ja brandynkaltainen rypäletisleinen makumaailma ovat aluksi pinnalla, sitten hieman mausteista omenaisuutta ja lambicmaista hapanta otetta ja lopuksi hieman karamellimaisuutta ja kaikuja Golden Priden hedelmäisyydestä. Alkoholi pysyy hienosti piilossa, paremmin kuin esim. Golden Pridessä. Hyvää, mutta ei spektaakkelimaista. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja aluksi hieman vaahtoavan hiilihappoinen. Suosittelen lasia pyöritellen hankkiutumaan liiallisista hiilihapoista eroon, niin nautittavuus paranee, eikä röyhytäkään samalla tavalla. Yhteenvetona siis hyvä nautiskeluolut, jossa Golden Pride selkeästi taustalla ja sen päällä moniulotteista brandymäistä tynnyrikypsyksen tuomaa makua - ja kaikki tämä melko hillitysti. Ei omasta mielestäni aivan niin hyvää kuin aiemmat Reservet, mutta kuten arvata saattaa, niin ilokseenhan tätä nauttii.

Yhteenveto

Brandymäisin vivahtein höystetty vahva britti

ARVOSANA: 9-