Olutarvio: Brooklyn Black Ops

Black Ops

Panimo: Brooklyn, Yhdysvallat
Oluttyyli: Imperial Stout
Alkoholipitoisuus: 10,5%
Saatavuus: Alko (26,90€ / 0,75l)

Nyt hirvittää... Jos napsauttaa korkin auki, niin se on kertalaakilla 26,90€ - niin järkyttävä hinta tällä Brooklynin tynnyrikypsytetyllä imperial stoutilla on. Ostin kuitenkin, ja olenkin miettinyt että miksi. Tätä olutta markkinoidaan nerokkaasti. Brooklynin kotisivuilla tästä ei ole mitään mainintaa ja varsinainen mainoshan menee näin: 

Brooklyn Black Ops does not exist. However, if it did exist, it would be a robust stout concocted by the Brooklyn brewing team under cover of secrecy and hidden from everyone else at the brewery. Supposedly, "Black Ops" was aged for four months in bourbon barrels, bottled flat, and re-fermented with Champagne yeast, creating big chocolate and coffee flavors with a rich underpinning of vanilla-like oak notes. They say there are only 1000 cases. We have no idea what they’re talking about.

Eli olut jota ei ole olemassa. Bourbontynnyreissä kypsytetty ja hiilihapot on luotu jälkikäyttämällä olut pullossa shampanjahiivalla. Ilmeisesti joka vuosi tehdään tuo 1000 laatikkoa, eli 12000 pulloa. Alko on ostanut 1080 pulloa, eli lähes kymmenesosan tuosta määrästä vuoden 2012 erää. Maahantuojana toimii Sinebrychoff, kuten muillakin Brooklynin oluilla. Niin, miksi ostin tämän. Tiedostan, että olut ei voi millään olla maultaan hintansa arvoinen. Toisaalta Alkon tarjonta on niin laiha, että tällainen spesiaalitapaus nousee sieltä välittömästi kiinnostavana esiin ja lisäksi oluesta kuhistaan netissä (tuon markkinoinnin takia) niin paljon, että kiinnostaa tietää mistä tässä kaikessa on oikein kyse. Pahaa teki maksaa tuo hinta ja pahaa tekee nyt korkata tämä kieltämättä sangen tyylikäs pullo, siinä menee se 27€ sen siliän tien. No, toivottavasti olutnautinto tuntuu edes 15 euron arvoiselta, silloin ei oteta kuin reilu kymppi takkeihin. Mainittakoon, ettei olut ole juuri sen halvempi missään muuallakaan, eli tässä ei ole tällä kertaa kyse mistään maahantuojan tai Alkon ahneudesta. Bourbonkypsyttelyt ovat minulle aiemmin maistuneet hyvin ja muistakin Brooklynin oluista olen yleensä tykännyt,  joten ei tähän aivan toivottomista lähtökohdista tarvitse lähteä. Valmistusaineina: Maris Otter-, kristalli-, Weyerman Wheat-, pilsner-, suklaa- ja mustamaltaat, paahdetut ohrat, humalina Willamette ja East Kent Goldings, vesi ja hiiva. Eli hieman vehnämallasta ja mallastamatonta ohraakin mukana. Kerran se vaan kirpaisee...

Läpinäkymättömän musta olut, jota on siunattu runsaalla mokkaisen värisellä vaahdolla. Vaahto laskee melko nopeasti jättäen hieman hajanaista pitsiä lasin reunoille. Tuoksussa bourbonkypsytys on heti selkeästi esillä vaniljaisine, tammisine ja viskimäisen alkoholimaisine piirteineen. Muilla piirteillä on aluksi vaikeuksia päästä esiin tuon bourbonin dominoinnin takaa, mutta hetken tuoksuttelun jälkeen tummaa suklaata, paahdettua sokeria ja ruusunkukkaista willametten aromia kuitenkin löytyy. Tuo kukkaisuus on todella hieno ja se nostaakin tuoksun erinomaiselle tasolle. Maussakin bourbonkypsytys puskee heti alussa dominoivaksi piirteeksi, varsinkin vaniljaisuus on roisia ja tammisuuttakin on riittämiin. Tämä ei ole negatiivinen piirre, jos näistä mauista pitää. Tammisuus kääntyy hieman jopa happamaksi, ikäänkuin runsaan tynnyrikypsyksen merkiksi, ja oluen yleisilme onkin ennemmin kuiva kuin makea. Tämä on piirre josta pidän, tahmaisen makeita imperial stoutteja onkin jo tarpeeksi. Loppuliu'ussa on yllättävää ja miellyttävää hedelmäisyyttä, runsasta lakritsaisuutta ja keskirunsaasti katkeroakin. Kahvi ja tumma suklaa pääsevät esille vasta jälkimaussa ja sielläkin reilun bourbonhöysteen kera. Suutuntuma on tyylille hieman erikoinen ja se johtunee tuon shampanjahiivan käytöstä. Olut on nimittäin pohjimmiltaan melko täyteläinen, mutta samalla runsaan kuplivan hiilihappoinen, joka taas keventää juotavuutta ja tekee kokonaisuudesta yllättävänkin kepeän. Bourbonmaisuus on runsasta, se sopii minulle, mutta nyt ollaan kuitenkin jo siinä rajoilla, että onko sitä sopivasti vai liikaa. Hiilihappojen karsimiseksi olut kannattaa kaataa suoralla kaadolla lasiin, vaikka lasin täyttämisessä meneekin tällä tavoin hieman aikaa. Juomisen aikana hiilihappoisuutta voi hätyytellä kauemmas myös lasia pyöräyttelemällä. Nautittavuus nimittäin paranee kun olut on istunut lasissa sen puolituntisen verran ja tuo hieman liiallinen hiilihappoisuus on tasoittunut. Maukas olut, mutta ei todellakaan hintansa arvoinen, esim. Brooklynin Black Chocolate Stout on aivan yhtä hyvää.

Yhteenveto

Vahvasti bourbonmainen imperial stout

ARVOSANA: 9