Espoosta tärähti jälleen laatikollinen kotioluita. Asialla oli Kosoolan Panimo, eli Juhani Palttala, jonka oluita maistelin viimeksi marraskuussa. Oluita tuli yhteensä 8 erilaista ja niistä ensimmäisenä arviointiin pääsee ajankohtaisesti nimetty Kevätaurinko. Kyseessä on 5,5% APA, eli American Pale Ale, joka on katkerohumaloitu Magnumilla ja aromihumaloitu Cascadella ja Citralla. IBUja 45 ja hiivana White Labs WLP090 San Diego Super Yeast.
Tällä kertaa osassa oluista on myös etiketit, jotka ovat mielestäni varsin onnistuneita. KP logo on tyylikäs ja informaation määrä on valtaisa - kaikki raaka-aineet ja ruokasuositukset ja nautintalämmöt löytyy. Etiketissä kerrotaan mm. että oluet pannaan ja pullotetaan käsityönä panimomestarin saunassa. Vuosituotannon kerrotaan olevan 500 litraa.
Olut on utuinen, oranssihtava tai meripihkainen väriltään ja vaahtoakin muodostuu mukavasti. Vaahto myös kestää pitkään ja jättää paksua pitsikuviota lasin reunoille. Tuoksu on aromaattisen hedelmäinen. Citran hieman pistävän sitrushedelmäisyyden tunnistaa heti etunenässä ja sen jälkeen hunajamelonista sekä eksoottisen hedelmäistä, hieman mangoista tuntua. Mallaspohja on karamellinen ja hieman makeahko. Tulee mieleen Stadin American Amber IPA, mutta hieman kevyemmällä katkerolla. Oikein maukkaan aromihumalainen tuoksu. Maku on myös maltillisesti makeahko ja hyvin aromaattisesti humaloitu. Katkeroa on nippa nappa riittämiin ja se potkaisee vasta lopussa, sillä alun makeampi osuus pitää sen siihen saakka aisoissa. Makumaailmassa on karamellimallasta, monenlaista kypsän pehmeää eksoottista hedelmäisyyttä ja loppua kohti myös sitrushedelmäisyyttä ja tyylin oluista ah niin tuttu greippisen hapan loppuliuku. Jälkimaku on kuivahko, ja jotenkin hieman lyhyt. Muistuttaa paljon Stadin Panimon tuotoksia, nekin ovat voimakkaasti aromihumaloituja (=erittäin hedelmäisiä) ja tasapainoisen katkeroisia, mutta eivät yleensä mitään hopheadien katkerokeitoksia - kuten ei tämäkään. Minuun, ja Stadilaisten arvioiden perusteella moniin muihinkin, tämä tasapainoisuus puree. Suutuntuma on juuri keskitäyteläinen ja keskivertoa hieman maltillisemman hiilihappoinen. Tyylin mukainen tuotos. Tasapainoinen ja maukas olut, joka ei kuitenkaan aivan haasta tyylin parhaimmistoa - siihen olisi kaivattu vielä runsaammin katkeruutta ja silti pitäisi pystyä säilyttämään sama hedelmäisyys. Siinä sitä haastetta. Onnistunut olut kuitenkin, Nokian Keisari 66:n tasolla, mutta hieman erilaisin ansioin (ei niin katkera, vaan hedelmäisempi).
Lopuksi pisteytys Olutoppaan asteikolla:
Pisteytys
- Tuoksu 8
- Ulkonäkö 4
- Maku 7
- Suutuntuma 3
- Yleisvaikutelma 14
- Makeus 4
- Katkeruus 4
- Happamuus 4
- Täyteläisyys 5
Kokonaispisteet: 36/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.