Duchesse De Bourgogne
Panimo: Verhaeghe, BelgiaOluttyyli: Hapan Ale
Alkoholipitoisuus: 6,2%
Saatavuus: Ulkomailta, olutravintoloista
Olin matkalla tapaamaan Burgundin Herttuatarta. Hänestä kirjoitettiin paljon ja puheitakin olin kuullut. Usein ne mairittelivat häntä.
Verhaeghe on pieni perheomisteinen panimo Belgian Länsi-Flanderissa, Vichten n. 5000 asukkaan kylässä. Panimon menestynein tuote on Duchesse De Bourgogne - Burgundin Herttuatar, joka on alueelle tyypillinen "Flanders Red Ale", suomeksi useimmiten vaan Hapan Ale. Tämä on tyylinsä kiistattomia klassikoita, mutta ei kuitenkaan läheskään niin tunnettu kuin esim. Rodenbach. Hankin ulkomailta 0,75-litraisen pullon tätä siinä uskossa, että kyseessä olisi maukas ja haasteellinenkin kokemus, kuten tämän tyylisillä oluilla on tapana.
Herttuatar oli kuvankaunis ruskeaverikkö, mutta luonteeltaan ailahteleva ja mieleltään hapan. Olikohan hän minulle sittenkin liian suuri pala nieltäväksi...
Duchesse De Bourgogne kypsytetään perinteiseen tapaan tammitynnyreissä. Valmis tuote on pastöroimaton ja sekoitettu 8 ja 18 kuukautta tammitynnyreissä kypsytetyistä eristä. Ohramaltaan lisäksi tässä on käytetty vehnääkin. Tyylikäs simppelillä taiteella varustettu pullo, joka on korkkikorkilla suljettu. Pullotettu luultavasti heinäkuussa 2012.
Herttuattarella on punaruskea hieman burgundimainen väri ja maltillinen, mutta pitkäkestoinen ja lasin reunoihin tiukasti tarttuva vaahto. Tuoksu on huisin hieno. Siinä on runsaasti kirsikkaista marjaisuutta, sellaista kypsän ja hieman käyneenkin tuntuista. Vadelmaa, sokerikuorrutetta ja tammitynnyrin tuomaa laktoosista happamuutta. Kollegani Johnny Rio Tuopin Äärestä kiteytti tuoksun oivallisesti jotenkin näin: "Tuoksuja tulvii nenään kuin sirkuksen paraatissa ikään, vain tiikeri ja karvainen nainen puuttuu." Maku on myös monimuotoisuuden juhlaa. Siinä on lambicmaista happamuutta, tanniineja ja runsasta marjaisuutta, josta voimakkaimmin mieleen tulee kirsikkaisuus ja hieman jopa karviaiset. Toisaalta löytyy myös sellaista hillomaista luonnollista makeutta, joka tasapainottaa ja tekee tästä miellyttävän ja tyyliin nähden helpon nautittavan. Lambicien, ja varsinkin Kriek-sellaisten ystäville maistuu varmasti. Suutuntuma on kevyehkö, melko maltillisen hiilihappoinen ja raikkaan nipistelevästi hapokas. Onpa hieno tuttavuus, parasta ja lambicmaisinta sour alea mitä olen maistanut. Ennen kaikkea vahva kokonaisuus.
Yhteenveto
Marjainen, tamminen, tanniininen, hapan.
ARVOSANA: 9+
Aivan uskomattoman hyvää herkkua tämä. Tullut siihen tulokseen, että nämä flaamilaiset punaiset ja ruskeat oluet ovat se oma juttu, koska tuntuvat sopivan suuhun erittäin hyvin. Tämä Duchesse de Bourgogne ehkä kuitenkin tähän astisista parhaiten, vaikka Queue de Charruen Brune oli erittäin maittava myös, hyvin saman tyylinen. Yllättäen myöskin Verhaeghella pantu. Varmaankin parasta olutta, jota olen maistanut.
VastaaPoista