Kosoolan Panimon kotiolutta maistelussa taas. Tällä kertaa vuorossa jo etukäteen makuhermoja kutkuttava chilillä höystetty belgityylinen olut. Muistoissa on vielä joulukuussa nautittu Chili-Porter, joka lämmitti mukavasti. Tässä on ennakkotietojen mukaan vähemmän chiliä kuin Chili-Porterissa, mutta siemenet ja siemenkodat ovat tällä kertaa mukana. Juhani on nyt paahtanut chilit kuivalla pannulla, jottei oluesta tulisi niin paprikaista. Vahvuutta oluella on noin 5%.
Kultaoranssi, utuinen ja runsaan belgityylisesti vaahtoava olut. Tuoksu on belgihiivainen ja hieman päärynäisen belgihedelmäinen sekä paprikainen. Nyt chili/paprika ei peitä itse oluen tuoksua alleen vaan istuu joukkoon. Chiliä oli tuoksussa sen verran maltillisesti, että ensimmäisen siemauksen kielen kuoriva tulisuus pääsi yllättämään puskista. Alkumaku on vielä rennon belgihiivainen ja hieman hedelmäinen, mutta sitten chilin tulisuus iskee kielen päälle ja nielaisun jälkeen vielä pitkälle siitä eteenpäinkin. Diggailen kyllä chilisafkoista, mutta oluessa tämä menee kieltämättä enemmän kuriositeettiosastolle. Jännittävää kuitenkin ja hieman normaalista poikkeavalla tavalla varsin nautittavaakin. Lasi tyhjenee hitaasti. Jälkimaussa on turkinpippuria, sitä karkkia. Samaa oli chili-porterissa, lienee jokin mielleyhtymä. Tulisuus lämmittää. Taustalta löytyvä olut vaikuttaa varsin perinteiselta belgiblondelta, mutta sen enempää on vaikea kertoa. Suutuntuma on ilman hiivoja kevyehkö, mutta tukevoituu hiivojen kanssa keskitäyteläiseksi. Hiilihappoja on keskiverrosti. Tymäkän tulinen kokonaisuus. Selvästi marginaaliosaston kamaa, mutta mukava kokemus ja sinänsä tyylissään onnistunut. Loppu onkin sitten makumieltymyksistä kiinni.
Pisteytys
- Tuoksu 6
- Ulkonäkö 4
- Maku 6
- Suutuntuma 3
- Yleisvaikutelma 12
- Makeus 3
- Katkeruus 2
- Happamuus 3
- Täyteläisyys 4-5
Kokonaispisteet: 31/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.