Kotitekoista savuolutta uutteesta

Edellisestä kotiolutsatsista on jo yli vuosi aikaa, joten nyt ajattelin, että olisi viimeistään aika pistää uutta tulemaan. Pitäydyin edelleen siinä helpoimmassa, joskin kustannuksiltaan hintavimmassa tavassa valmistaa kotiolutta, eli uutevalmistuksessa. Jos laitteistoa löytyy, niin itse maltaista mäskäämällä on mahdollisuus tehdä vielä paljon halvemmalla. Uutevalmistuksessa ei tarvita juuri kattilaa ja käymisastiaa kummallisempia välineitä, joten se sopii ihan jokaiselle ja siksipä suosittelenkin sitä ihan jokaiselle.

Tällä kertaa tavoitteena oli tehdä savuolut, jota voisi särpiä talven pimeinä tunteina grillikodan lämmössä. Tähän tarkoitukseen kotioluttarvikkeita myyvästä Brewcatista löytyi Weyermannin Bamberg Rauch uutetta, joka nettitutkiskelun perusteella vaikuttaisi laadultaan suurin piirtein parhaalta uutteelta mitä löytyy. Weyermann on tunnettu ja arvostettu saksalainen mallastaja. Hintaakin on sitten normiuutetta enemmän, 4 kg pönikkä kustansi 34,90€. 

Uutepönikkä

Uute on humaloimaton, eli siihen pitää, tai pikemminkin saa keittää itse haluamansa katkero- ja tai aromihumalat. Katkerohumaliksi sopii alfahappopitoisuudeltaan korkea humalalajike. Ostoskoriini päätyi katkerokäytössä hyvinkin suosittu Magnum, jossa alfahappoja on 13-15% (omassa pussissani oli 15%). Korkea alfahappopitoisuus tarkoittaa sitä, että pienemmällä humalamäärällä saadaan enemmän katkeroa - kustannustehokas ratkaisu siis. Aromihumaliksi minulta löytyi jo aiemmin hankkimaani Saazia, jota olen säilönyt pakastimessa jo parin vuoden ajan. Vertailun vuoksi mainittakoon Saazin alfahappopitoisuus, joka oli omassa pussissani 3.14% Sitä olisi saanut pistää siis lähes viisinkertaisen määrän, jotta olisi saanut saman määrän katkeroa kuin Magnumista. Tästä syystä Saaz tunnetaankin lähinnä aromihumalana. 

Hintaa uutteelle, katkerohumalalle ja hiivalle tuli yhteensä 38,88 euroa, siihen päälle postikulut 8,60 euroa. Saazin hintaa en muista, mutta ei se paljoa ollut. Olutta tulee noin 18-litraa ja kuluja oli yhteensä n. 50 euroa. Litrahinnaksi muodostuu n. 2,8 euroa. Melko kallista kotiolueksi siis, mutta eiköhän tuon kestä, kun näin kerran vuodessa tekee...

Saazia kukintoina

Savuoluet ovat yleensä lagereita, mutta minulta ei löydy aivan niin kylmiä tiloja, että saisin lageria luotettavasti valmistettua. Niinpä valitsin tähän olueen pintahiivalajikkeen, joksi valikoitui nettitutkiskelun perusteella sopiva yleishiiva Fermentis Safbrew S-33. Oluen tyylinä siis jonkinlainen Smoked Ale. Halusin tähän tymäkät katkerot, tavoitteena oli 60 IBUa ja loppumakuun sitten sopivat Saazin aromit. Laskin netistä löytyneellä IBU Calculatorilla sopivat humalamäärät ja näin resepti oli valmis.

Aiemmin olen lisännyt uuteoluideni sekaan veden suoraan hanasta, mutta tällä kertaa halusin panostaa hieman enemmän ja keitin kaikki olueen käyttämäni vedet. Satsin kooksi tuli yhteensä 18 litraa. Vinkki tähän menettelyyn löytyi kotiolut.com foorumilta, josta löytyy myös muun valmistuksen osalta noudattamani ohje uuteoluiden valmistukseen. Suosittelen muutenkin tuon foorumin lueskelua ennen oluen valmistuksen aloittamista, sillä saattaa välttyä monelta amatöörimäiseltä virheeltä.

Etualalla vettä, vierre kiehuu takana.

Aloitin valmistuksen niin, että pistin isoon kattilaan noin 7-litraa vettä ja sitten liedelle. Kun vesi kiehui, valuttelin pikkuhiljaa koko 4 kg vierrepönikän sisällön veden sekaan ja sekoitin hyvin. Kun keitos alkoi uudelleen kiehumaan, kaadoin aiemmin punnitsemani Magnum-pelletit sekaan. Humalaa meni 5 grammaa enemmän kuin IBU Calculator sanoi, koska vaa'alle sattui menemään sen verran, enkä lähtenyt tuota ylimääräistä viittä grammaa ottamaan pois - ajattelin, että tulkoon vaan hieman lisäkatkeroa, tuskin siitä haittaa on. Tässä vaiheessa kiehautin lisää vettä parin kattilallisen verran, koska halusin keittää kaikki n. 18 litraa, jota olueen tarvitsin. Kun katkerohumaloitu vierre oli kiehunut 45 minuuttia, kaadoin sekaan ekan satsin aromihumalaa, 15 grammaa Saazia. Sitten vielä lopuksi 55 minuutin kohdalla 10 grammaa Saazia. 

Humalat jäivät siiviläpussiin

Kun vierre oli 60 minuuttia kiehunut, kaadoin sen käymisastian ylle virittämäni siiviläpussin läpi käymisastiaan, jossa toisissa kattiloissa keitetyt lisävedet jo odottelivat pohjalla. Suurin osa humalamuhjuista tarttui siiviläpussiin ja sain siistiä vierrettä astiaan. Sitten alkoikin se tuskallisin vaihe, nimittäin vierteen jäähdyttäminen. Jälkiviisaana voisin todeta, että olisi pitänyt kiehauttaa "lisävedet" paljon aiemmin, jotta ne olisivat ehtineet jäähtyä ennen käymisastiaan kaatamista. Vierteen pitää nimittäin olla noin 30-astetta ja mielellään reilusti allekin, jotta sen voi turvallisesti hiivata. Hiiva kestänee noin 40-asteen lämpöäkin, mutta ei sellaisissa lämmöissä tuota kovinkaan haluttuja aromeita. Hieman reilut 20 astetta on sopiva hiivauslämpö. Jäähdytin vierrettä lähes kaksi tuntia, ennen kuin se oli noin 28-asteista. Tässä vaiheessa kello kävi jo puolen yön tienoilla, joten hiivasin oluen - halusin jo nukkumaan, sillä aamuherätys on työviikon aikana aivan turhan aikaisin. 

Olin tehnyt hiivalle noin tuntia aiemmin pienen herätyksen, senkin kotiolut.com foorumilta löytyneen ohjeen mukaan. Pistin desinfioituun astiaan keitettyä vettä noin 1,5 desiä ja ripottelin kuivahiivan siihen päälle. Vartin päästä kevyt sekoitus desinfioidulla lusikalla ja sitten taas vartin päästä kunnon sekoitus. Tästä meni vielä reilu puolisen tuntia vierrettä jäähdytellessä, kunnes sain hiivan lisättyä vierteeseen.

Hiiva heräämössä

Kokonaisuutena aikaa koko hommaan meni noin 4 tuntia, ilman jäähdyttelyä aika olisi ollut vain karvan yli kaksi tuntia, eli varsin nopea ja vaivaton homma. Eikä millään tavalla normaalia ruuanlaittoa hankalampaa - kunhan muistaa desinfioida välineet huolella.

Mittaukset kertoivat vierteen ominaispainoksi n. 1.052. En ole aivan varma luotanko omaan mittariin, sillä se näyttää käymisen jälkeen yleensä 1.000, vaikka uuteoluet yleensä käyvät noin 1.010 lukemiin. Kenties oikea ominaispaino on siis n. 1.060, joka tarkoittaisi noin 6,5% olutta. Katkeruutta tuli IBU Calculatorin mukaan noin 70 IBUa, joka on jo lähes IPA lukemissa. Vierteen maku oli hyvä, aromikas ja hedelmäinen sekä tymäkän katkera - ei kuitenkaan liiaksi. Savua ei tästä makeasta vierteestä voinut oikein aistia, mutta toivottavasti valmiissa oluessa olisi sopiva savun henkäys.

Tällä hetkellä tilanne on se, että olut käy noin 15-asteisessa tilassa ja vesilukko pulputtaa mukavasti. Eiköhän siitä hyvää tule! 

Tässä vielä resepti:

Maltaat:
Weyermann Bamberg Rauch uute 4 kg

Humalaprofiili:
Magnum 15% 35g 60 min
Saaz 3.14% 15g 15 min
Saaz 3.14% 10g 5 min

Hiiva:
Safbrew S-33