Sahti on perinteinen juhlajuoma, jota aikoinaan valmistettiin vähän joka maatalossa ja juhlaan kuin juhlaan. Lueskelin Ulla Asplundin Sahtikirjaa ja bongasin sieltä sahdinteko-ohjeen, jossa "panimona" käytettiin mehustinta, eli tuttavallisemmin mehumaijaa. Tästä syttyi välittömästi kipinä sahdintekoon. Lisäohjeita löytyi kaikenkattavasta Sahtiblogista. Päätin ajoittaa tekemisen niin, että sahti olisi priimakunnossa joulunpyhien aikaan. Tekemiseen ja kypsymiseen menee yhteensä noin kolme viikkoa, joten marraskuun viimeinen oli oikein hyvä ajankohta.
 |
| Sahtikirjan resepti |
Sahdin tekemiseen käyttämäni laitteisto:
- 17-litrainen kattila ja 10-litrainen mehumaija (10-litrainen vetää juuri ja juuri 5 kiloa maltaita)
- Mitta-astioita ja kauha, jolla ylettyy sekoittamaan kattilan pohjalta asti
- Käymisastia ja vesilukko
- Keittolevy
- Vedenkeitin
- Lämpötilamittari
- 5 kiloa Viking Maltin sahtimaltaita
- noin 30 grammaa kuivattuja katajanmarjoja
- muutama pieni katajanoksa
- hyppysellinen saaz-humalaa
- Suomen Hiivan tuorehiivaa (perinteinen pullahiiva)
Rakensin "sahtipanimon" yläkertaan ylimääräiseen huoneeseen, koska en halunnut vallata keittiötä koko päiväksi. Keittiössä tekeminen olisi muutenkin rauhatonta lasten juostessa ympäriinsä. Käymisastian virkaan sopisi ihan hyvin esim. kannellinen ämpäri, mutta jos sattuu omistamaan vesilukollisen käymisastian, niin ehkä se on hieman turvallisempi pöpöjen kannalta. Mitään mittavia alkuinvestointeja ei siis tarvita, mikäli mehumaija ja sopivan iso kattila jo taloudesta löytyy. Sahtimaltaita tilasin Brewcatista koko säkin, 20 kiloa, hintaan 22,20 euroa + postikulut, ei paha. Sahtimallas on lähes 100% ohramallasta (pääasiassa paahtoasteeltaan pilsneriä, seassa voi olla ruistakin), joten sitä voi hyvin käyttää myös erityylisten oluiden tekoon. Loput 15 kiloa ajattelin käyttää kotioluen valmistukseen. Humalat minulla oli jo valmiiksi ja katajaa löytyy omalta tontilta. Kuivatut kroatialaiset luomukatajanmarjat sain Ruokapuoti Lumosta ilmaiseksi, koska ne olivat jo ylittäneet päiväyksensä. Pullahiivan jouduin hankkimaan kaupasta, hintaa ainakin 20 senttiä. Eli periaatteessa pakollisiin raaka-aineisiin meni noin 35 euroa (postikuluineen) ja voisin tehdä maltaista 50 litraa sahtia. Hemmetin halpaa siis ja muita verojahan tästä ei mene paitsi raaka-aineostojen alvit. Alkoholiveron saa korottaa vaikka satakertaiseksi - ei se juominen siihen lopu!
Sahdintekijän lokikirja, jota kirjoittelin tekemisen aikana:
10.30 "Panimon" rakentelua, valmistellaan vehkeet ja tarvikkeet, jotta voidaan aloittaa sahdin valmistus. "Vehkeet puunataan ennen hommia" on Sahti-Jorman suositus!
10.43 Punnitaan 5 kg sahtimaltaita ja laitetaan isoon kattilaan. Kaadetaan päälle 1,5 litraa kädenlämpöistä vettä ja sekoitetaan. Paksu keitos vielä tässä vaiheessa. Laitetaan kansi päälle, kääritään peittoon ja annetaan olla huoneenlämmössä. Puolen tunnin päästä toiset 1,5 litraa vettä...
11.10 Lisätään toiset 1,5 litraa vettä. Tällä kertaa veden lämpötila mitataan - 40 astetta. Sekoitetaan hyvin, edelleen paksua.
11.40 Noin 55-asteista vettä maltaiden joukkoon. Alkaa olemaan jo hieman helpommin sekoiteltavissa.
 |
| 70-asteista vettä mäskiin |
12.20 70-asteista vettä sekaan, vedenkeitin apuna. Alkaa olemaan kuin paksua puuroa ja tuoksu kuin oikealla panimolla. Fiilis on hyvä! Seuraavaksi hakemaan katajanoksia ulkoa.
12.50 85-asteista vettä. Mahtava tuoksu. Nyt on jo kevyempi sekoittaa. Tässä vaiheessa siiviläpussi mehumaijaan ja sinne valmiiksi katajanoksat, kuivatut katajanmarjat ja hieman saaz-humalaa.
 |
| Siiviläpussi mehumaijassa odottamassa mäskiä päälleen |
13.30 1,5-litraa kiehuvaa vettä päälle. Nyt tämä on ohjeen kuvauksen mukaisesti "kuin löysää puuroa".
14.00 Nyt kattila levylle ja lämmitetään kiehumispisteeseen jatkuvasti sekoittaen.
14.00 Nyt kattila levylle ja lämmitetään kiehumispisteeseen jatkuvasti sekoittaen.
14.40 Lämmitys kestää pitkään, kattila on iso...
15.10 Edelleen odotellaan mäskin kiehumista...
 |
| Siivilöintiä |
15.50 Mäski saavutti kiehumispisteen lähes kahden tunnin lämmittämisen jälkeen - nyt päästään siivilöimään!
15.55 Mehumaijan vesiosaan vedenkeittimestä kiehuvaa vettä ja maija keittolevylle. Sitten kauhotaan kattilasta mäski mehumaijan marjaosaan, jossa nyt siis katajat ja muut höysteet jo valmiiksi odottavat. Mehumaijan letku on auki ja käymisastiassa, jonne alkaa heti valumaan sameaa vierrettä.
16.00 Ensimmäiset sameat vierteet kaadetaan takaisin maijassa olevan mäskin päälle - tätä jatketaan kunnes letkusta valuva vierre on kirkasta. Sen jälkeen mäskin päälle aletaan kaatamaan kiehuvaa vettä vedenkeittimestä.
16.30 Kasassa on viisi litraa tummaa, kirkasta vierrettä. Tuoksu on huikea. Tässä vaiheessa otan erilliseen kattilaan 1,5 litraa vierrettä. Tämä pienempi erä on ns. "esikäyte" , joka jäähdytetään mahdollisimman nopeasti 20-asteeseen ja sen jälkeen siihen lisätään nokare Suomen Hiivan perinteistä "pullahiivaa", joka saa vierteen käymään. Kun vierre on jäähtynyt, mitataan myös ominaispaino. Se on noin 1.080 - tymäkkää tavaraa tulossa!
17.00 Siivilöinti jatkuu, vedenkeitintä saa täyttää useasti. Samalla ehtii kuitenkin juoda olutta ja katsoa jääkiekkoa - rentoa puuhaa tämä sahdinteko.
 |
| Jääkiekko, olut ja paneminen. Mitä muuta sitä mies lauantaina kaipaa? Oluena oman kotipanimon weizenbock/vehnäipa. |
18.00 Siivilöinti on valmis. Käymisastiassa on 11 litraa sahtivierrettä ja kun siihen lisätään esikäyte, noin 1,5 litraa, niin kokonaismääräksi tulee reilut 12 litraa. Nyt vierre on saatava jäähtymään 20-asteiseksi.
...Panimon purkua ja laitteiston pesua...
21.00 Hiiva on lisääntynyt esikäytteessä ja näyttää käyvän aktiivisesti. Käymisastiassa oleva vierre on jäähtynyt viileällä ullakolla suljetussa astiassa, joten esikäyte voidaan lisätä nyt sekaan - juhlava hetki. Sitten kansi takaisin päälle tiiviisti ja vesilukko paikoilleen.
21.05 Sahdintekijä on ansainnut savuolutta ja possunkylkeä palkkioksi urakastaan. Kota lämpimäksi ja safkaa tulille.
Seuraavana päivänä vesilukko pulputtaa todella iloisesti ja pulputuksesta nousee voimakkaan katajainen tuoksu - juuri sellainen mistä pidän. Aivan tajuttoman mahtava meininki! Prosessi itsessään oli varsin yksinkertainen, mutta toki siihen aikaa hurahti pitkälti koko päivä ja tuloksena oli kuitenkin vain noin 12 litraa tavaraa. Saunan padalla saisi samalla vaivalla 50 litraa kerralla. Toisaalta sahti pitää juoda tuoreena ja 12 litraa on vielä sellainen määrä, josta joulun tienoilla voisi olettaa ystävien ja sukulaisten suosiollisella avustuksella pääsevänsä liukkaasti eroon. Kyllä tätä testata kannattaa, ehdottomasti! On aistittavissa, että sahdinteosta muodostuu jonkin sortin joulutraditio... ehkä juhannuskin... ja pääsiäinen... ja mitä muita näitä hyviä syitä sahdinjuomiseen nyt on.
Seuraavana päivänä vesilukko pulputtaa todella iloisesti ja pulputuksesta nousee voimakkaan katajainen tuoksu - juuri sellainen mistä pidän. Aivan tajuttoman mahtava meininki! Prosessi itsessään oli varsin yksinkertainen, mutta toki siihen aikaa hurahti pitkälti koko päivä ja tuloksena oli kuitenkin vain noin 12 litraa tavaraa. Saunan padalla saisi samalla vaivalla 50 litraa kerralla. Toisaalta sahti pitää juoda tuoreena ja 12 litraa on vielä sellainen määrä, josta joulun tienoilla voisi olettaa ystävien ja sukulaisten suosiollisella avustuksella pääsevänsä liukkaasti eroon. Kyllä tätä testata kannattaa, ehdottomasti! On aistittavissa, että sahdinteosta muodostuu jonkin sortin joulutraditio... ehkä juhannuskin... ja pääsiäinen... ja mitä muita näitä hyviä syitä sahdinjuomiseen nyt on.
Vikingin sahtimallas on sekoitus, joka sisältää 90% pilsiä ja 10% dark alea.
VastaaPoistaTäällä hämeessä sitä saa S-Marketistakin n. 22 euron hintaan.
Täällä ei ole valitettavasti kaupoissa näkynyt. Toinen sahtimaltaan hieno erityispiirre on se, että se on valmiiksi rouhittua, ei tarvita mallasmyllyä.
PoistaMahtava kertomus! Jyväskylässäkin löytyy maltaita suoraan Prisman hyllyltä ja hinta on tosiaan 22 euron pintaan. Jäin äskettäin työttömäksi, joten nyt saattaisi olla aikaa keitellä sahtia mehumaijalla... :)
VastaaPoistaLaitoitko tuohon määrään kokonaisen pullahiivapalan vaiko vain osan hiivasta?
VastaaPoistaMurensin palasta startteriin, eli vierteenlaskun alussa jäähtymään otettuun osaan, muistaakseni noin puolet tai hieman alle. En missään nimessä koko palaa.
PoistaMillä tavalla sahdin käyttäminen tapahtuu?
VastaaPoistaPidin tätä kolme päivää huoneenlämmössä (20-22 astetta talvella about) ja siirsin sitten viileään 3-8 asteiseen ullakkotilaan. Tämä on sellainen yleinen suositus. Näin sahti käy kolme päivää, jonka jälkeen viileään siirtäminen pysäyttää käymisen (jos ei ihan kokonaan niin ainakin melkein). Näin sahtiin jää se ominainen makeus ja tuhtius. Kesällä sahdinteko onkin kovin hankalaa, juuri sen takia, että sopivaa viileää tilaa ei tahdo löytyä.
PoistaMoro,
VastaaPoistaEikös tuon ohjeen mukaan kattila tulee olla 10 litranen. Itselläni on sellainen, mutta ihmettelen vain, että miten ihmeessä kattilaan mahtuu 5 kg maltaita ja 6 x 1,5l vettä?
Erittäin relevantti kysymys. Sahtikirjan ohjeessa tosiaan näin lukee, mutta eihän sinne tosiaan voi noin paljoa tavaraa mahtua. Mulla on 17-litrainen kattila, eikä sinnekään paljoa ylimääräistä jää 5kg mallasmäärällä. 10-litraiseen mehumaijaan sain kyllä kaiken mäskin lapattua, aivan täyteen se tietysti tuli - nestehän valuu siinä vaiheessa jo maijan alempaan osioon ja siitä letkuun.
PoistaSitä minäkin.
PoistaJahka ilmat tästä vähän vielä kylmenevät, niin pitääkin laittaa erä tulemaan. Ehkä sitten 3,5 kg mallasta ja litra aina vettä. Tuon määrän luulisi juuri ja juuri mahtuvan kattilaan. ..
annoiks kypsyä sen 3 vkoa astiassa kylmässä vai kui pian pullotit?
VastaaPoistaKolme viikkoa astiassa kylmässä ja sitten siitä suoraan lasiin. Eka litra, puoltoista, saattoi olla kaksikin meni niin. Loput astioin muovipulloihin ja kanistereihin ja laitin ne edelleen samaan kylmään paikkaan (tässä tapauksessa ullakolle). Mikään pakko ei ole pullottaa, vaan voit aina hakea (desinfioidulla) kauhalla päivän tarpeen johonkin kannuun, pistää sen jääkaappiin ja kaadella sieltä sitä mukaa kun huvittaa. Hanallinen käymisastia voisi olla hyvä myös, laskisi aina kuppiin kun mieli tekee :)
Poistakiitosta reseptistä ja muutenki oivasta blogista!
VastaaPoistasellanen jäi mietityttään tuossa ku äskön reseptilläs hieman kikkaillen sahtit pantiin, että mittaat siis vierteen ominaispainon 5 litran kohdalla? eikösse laske siitä aika roimasti vierteen valmistuessa kun päälle lasketaan vielä 6 litraa vettä?
kohta kahteen satsiin hiivat kyytiin, toisessa ominaispaino (siis 5 litran kohdalla) sama ku sulla, toisessa röyhkeät 1.090!
Moi! OIet aivan oikeassa, vierre laimenee mitä enemmän maltaiden läpi juoksuttaa vettä. Tässä ohjeen tapauksessa, kun ekan kerran sahtia tein, otin näemmä viiden litran kohdalla about näytteen. Nykyään kun on tullut sahtia ja olutta tehtyä enemmän, niin otan aina huuhtelun lopuksi ja silloinkin astiaa hieman pyöräyttäen, jotta tavara on varmasti sekoittunutta ja "tasavahvaa".
PoistaOnnea sahdintekoon!
Tervehdys! Ajattelimme kokeilla sahdintekoa ensimmäistä kertaa ensi viikonloppuna. Tämä ohje vaikuttaa hyvältä ja on selkeä, joten ajattelimme käyttää sitä. Mietimme voiko sahdin teossa käyttää perinteisen pullahiivan sijasta muita hiivoja esim. oluthiivoja? Vai onko nyt niin, että juuri pullahiiva tuo sahtiin sille ominaisen maun ja tekee juomasta sahtia? Eli jos käyttää oluthiivaa niin juomaa ei voi kutsua enää sahdiksi?
VastaaPoistaKiitos hyvistä ohjeista!
Moro! Aito sahti valmistuu ainoastaan leivinhiivalla, eli oluthiivalla käytetty ei ole sahtia. Kyllä pullahiiva on se ainut oikea ja sahdin makukin on pitkälti juuri pullahiivan ansiota, joten unohtakaa ne oluthiivat, tällä kertaa halvin on oikeasti paras! Onnea tekemiseen!
PoistaMoi, pohdin ensimmäisen sahdin tekoa ja mulla laitteena Grainfather, jossa siis tapahtuu sekä mäskäys, että keitto... Pohdin, onko noilla katajanoksilla ainoa rooli toimia siivilänä maskille vai onko niillä aromiroolikin? Oluen keitto on varsin tuttua puuhaa, mutta tässä monta erilaista työvaihetta, joiden funktio ei blondille aukene:)
VastaaPoistaKyllä oksista irtoaa olennaisesti myös makua. Toisaalta olen kyllä juonut ilman katajaakin tehtyä sahtia, jossa ei ollut liioin yhtään humalaakaan ja erittäin hyvää oli sekin osaavan sahtimestarin toteuttamana.
PoistaKannattaa tsekata myös marraskuussa 2014 kirjoittamani juttu "Ohje sahdin valmistukseen kotona".
tuo on enemmänkin appelsiinimehun näköistä. siitä puuttuu ruismaltaan vallan. eri lämpöisten vesien lisäysten välillä tunti niin ehtii imeltymään kunnolla ja tulee enemmän käymiskelpoisia sokereita. lämpötilan kanssa tarkkana ettei nouse liian aikaisin liian ylös ja lopuksi vain se 82 asteen yläpuolelle kerran.
VastaaPoista