Dark Horizon 4. edition
Panimo: Nøgne Ø, NorjaOluttyyli: Imperial Stout
Alkoholipitoisuus: 16,0%
Saatavuus: Alko (12,19€ / 0,25l)
Vuosi 2014 polkaistaan käyntiin keskimääräistä suuremmalla oluella, joka tulee keskimääräistä pienemmässä pullossa. Grimstadin huippupanimon kahvilla höystetyn Dark Horizon "monsterioluen" neljäs osa on täällä. Tai on pikemminkin ollut täällä jo pidemmän aikaa, keväästä 2013 alkaen, mutta Alkoon se tuli lokakuussa 2013. Ostin silloin pullollisen, mutta se on siitä lähtien odottanut sitä kuuluisaa "sopivaa hetkeä". Alkon sivut kertovat valmistusaineet: Maris Otter-, vehnä-, suklaa-, kristalli- amber-, musta- ja
ruskeamaltaat, paahdetut ohrat, humalina Chinook, Centennial ja
Columbus, kahvi, muscovadosokeri, vesi ja ale-hiiva. Panimon sivuilla tekijät avaavat vielä hieman lisää kahvin käsittelystä:
"The coffee is a chapter on its own. The green beans will first be treated alfa amylase, an enzyme that we brewers enjoy working with. Then we mash the green beans before drying and roasting them. This gives it the unique flavor of Dark Horizon deserves."
Kahvipavut siis mäskätään aivan kuten maltaat oluen valmistuksessa. Sitten ne kuivataan ja paahdetaan. Alkon sivut kertovat, että kahvi lisätään olueen juuri ennen pullotusta, joten kenties he vielä uuttavat pavuista kahvia, joka sitten sekoitetaan olueen. Jos pelkät kahvipavut lisättäisiin ennen pullottamista, niin niistä tuskin niin vahvaa kahvisuutta olueen erittyisi kuin tässä sarjassa on totuttu. Viime vuonna minulla oli ilo maistaa tämän sarjan vuonna 2007 julkaistu 1. edition, vuonna 2008 julkaistu 2. edition ja myös jo pari vuotta kellarissani viihtynyt, vuonna 2010 julkaistu 3. edition. Pohjatyöt tämän maistamiseen on siis tehty.
Musta, lähes moottoriöljyn paksuisella viskositeetilla kaatuva olut muodostaa päälleen lyhytkestoisen mokkavivahteisen vaahdon. Tuoksu kertoo heti mistä olutsarjasta on kyse, sen verran tutuissa maisemissa runsaan kahvinen tuoksu eteen aukeaa. Tummapaahtoisen kahvin tuoksu sekoittuu pehmeään tummaan suklaisuuteen, ilmeisesti muscovadosokerin tuottamaan hedelmäiseen aromikkuuteen ja lakritsiin sekä alkoholin huokuvaan lämpöön. Olut on suussa täyteläistä, miellyttävän tuntuista. Hyvä, pehmeä tuntuma ja hyvinkin maltilliset hiilihapot, jotka sopivat tämän tyyliseen olueen. Alkoholi on erinomaisen hyvin piilossa ja juotavuus on kyllä ihmeellisen helppo oluen vahvuus huomioiden. Maku on tasapainoinen. Kahvisuus on paremmin osana kokonaisuutta kuin sarjan kolmannessa osassa, eikä maku ole ollenkaan niin sokerisen makeakaan, vaikka makeutta toki silti kosolti (mielestäni sopivasti) onkin. Kahvisuus ja suklaisuus ovat alkumaussa esillä saumattomana kombona, sitten lakua, suolaa, paahteisuutta ja lopussa ei puraiseva, mutta tasapainottava ja makeuden pois pyyhkäisevä hitaasti rakentuva katkeruus. Alkoholi lämmittää nielaistaessa, samalla kun jo voimakkaaksi kasvanut katkeruus jää kielen päälle. Jälkimaussa oikein espressomaista tuntumaa. Eihän tässä ole mitään mistä en pitäisi. Suklaakonvehtien kanssa nautittuna luo hienoja makumaisemia. Ehdottoman positiivinen ylläri ylimakean kolmosen jälkeen - hekumallinen paluu juurille!
Yhteenveto
Hitaasti nautittava nautiskeluolut parhaasta päästä
ARVOSANA: 10-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.