Panimoliitto järjesti nyt toisena vuotena peräkkäin Panimo Open -nimisen "kampanjan", eli päivän, jolloin useat suomalaiset panimot avasivat ovensa yleisölle. Tapahtuman henki on se, että se on maksuton, mutta jokaiselle yleisökierrokselle on ilmoittauduttava etukäteen. Itse ilmoittauduin visiitille porilaiselle Ruosniemen Panimolle, jolla olikin vain yksi klo. 17.00 alkava kierros tarjolla.
Ruosniemen Panimo on nykyisellään yksi Suomen pienimmistä panimoista n. 600-litran keittokoollaan. Panimo on rakennettu vanhan ja jykevän kiviseinäisen navetan sisään Ruosniemeen, Porin pohjoispuolelle. Alue, jolla panimo sijaitsee on varsin normaalia kaupungin läheistä pientaloaluetta ja navetasta itsestään ei ulkoapäin pystyisi kertomaan, että siellä valmistetaan käsityönä hemmetin maukasta olutta.
Astelin minuutin yli viisi panimon ovesta sisään. Noin parikymmenpäinen joukkio sekalaisia oluenystäviä oli jo asettunut panimolla työskentelevän kaksikon lisäksi navettaan ja "kierros" oli juuri alkamassa. Lyhyen esittäytymisen jälkeen tai oikeastaan jo sen aikana halukkaille tarjottiin maistettavaksi testierä Amarillo ja Simcoe humalilla siunattua IPAa. Olut oli runsaan aromikas ja pehmeämmän puoleinen IPA, jonka mallaspohja oli miellyttävän viljaisa. Siis puhtaan ja viljaisen maltainen, mutta toki hienoisella makeudella. Varsin juotavaa, etten sanoisi! Lisääkin olisi saanut, mutta autollisena nautin vain pienen annoksen.
 |
| Amarillo & Simcoe IPA testierä |
 |
| Vasemmalla hoituu keitto ja oikealla mäskäys. |
Laitteistona on vanha meijerilaitteisto, joka on pienin modauksin saatettu oluen valmistukseen sopivaksi. Laitteisto ei poikkea yksinkertaisesta kotipanimolaitteistosta oikeastaan muuten kuin kokonsa puolesta. Panimon sälleillä on lisäksi pienemmät vehkeet noin 30-litraisten testierien tekemiseen tai muuten vain reseptien kanssa kikkailuun. Nykyisellään panimo pystyy yhdellä keitolla valmistamaan n. 550-litraa olutta, mutta kapasiteetti tulee syksyn mittaa lähes nelinkertaistumaan, kun uudet 2000-litraiset laitteistot saapuvat ja saadaan asennettua. Samalla käymistankkien määrää lisätään niin, että nykyiset tilat meijerissä ovat lähes ääriään myöden täynnä. Jos he aiemmit saivat tehtyä 10000 litraa olutta vuodessa, niin uusilla laitteilla he voivat tehdä jopa 8000 litraa kuukaudessa. Varsin muikea lisäys kapasiteettiin siis. Hieno juttu, joka tarkoittaa oluenystävien kannalta sitä, että jatkossa Ruosniemen oluita tullaan näkemään ehkä jopa Alkon hyllyillä. Pullotusyhteistyötä Beer Hunter'sin kanssa kuulemma myös jatketaan. Toistaiseksi ainoastaan panimon ainut maitokauppavahvuinen olut, Sihteeri, on ollut saatavilla pullotettunakin. Omaa pullotuslinjaa ei kyllä tähän navettaan saisi mahtumaankaan. Oluen raaka-aineet otettiin puheeksi ja esiin nostettiin Cascade -humalapellettejä, sekä Styrian Bobek -kukkia haisteltavaksi ja miksei maisteltavaksikin (en välttämättä suosittele), sekä maltaita ja Sihteerissä käytettävää korianteriakin. Siitäkin juteltiin, että nykyisellään Ruosniemen Panimon kaikki tuotot ovat menneet panimoon, eikä yksikään osakkaista ole vielä nostanut yrityksestä palkkaa. Jokainen on tehnyt panimohommaa ns. harrastusmielessä, oman päivätyönsä jatkeeksi. Jatkossa tilanne on ehkä eri, kun kapasiteetti nousee.
 |
| Pikkulaitteisto testikeittoja varten |
 |
| Hyvää olutta tankissa! |
 |
| Kegit pinoissa ja maltaat säkeissä. |
 |
| Testikeitto, 30 litrassa 500 grammaa humalaa |
Tunnin verran turistuamme paikalla oli yleisöstä enää noin kuuden hengen HC-ryhmä, jota hemmoteltiin kaikkien testikeittojen testikeitolla. Tässä 30-litran erään oli laitettu 500 grammaa humalaa - siis noin nelinkertaisesti tai vähintään kolminkertaisesti mitä normaaliin IPA-satsiin laitettaisiin. Miksi? Siksi koska se on mahdollista! Tällainen keitto tehdään tietysti empiirisessä tutkimusmielessä tai muuten vain omaksi huviksi. Humalan hintatasosta jotain tietäville on heti selvää, että kaupallisessa mielessä tällainen olut ei olisi mitenkään järkevää eikä välttämättä muutenkaan. Maku oli erittäin raikkaan aprikoosimainen, todella katkera ja pellettimäinen. Lopussa mentholimaiseksi nousevaa yrttistä ja ruohoista humalaa. Jälkimaku kestää Raumalle asti. Oli tämä huomattavasti juotavampi kuin Brewdogin Jack Hammer, koska tässä oli aromipuoltakin varsin stydisti.
Semmosta meininkiä siis. Kannatti ajella Raumalta paikalle toteamaan panimon nykytila. Syksyllä näkymä navetan oven takana lienee täysin erilainen. Kiitos panimolle ja Panimoliitolle tapahtumasta!
Ruosniemen Panimon maukkaita oluita on maisteltavissa Raumalla reilun viikon päästä Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtumassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.