Brewdogin Hello My Name Is -olutsarja laajeni tänä vuonna jo vihdoin suomiversioon asti. Sarjan ensimmäinen olut oli ruotsin markkinoille tehty Ingrid. Sittemmin saman sarjan oluita on ollut mm. Mette-Marit (Norja) ja Vladimir (Venäjä). Vladimir julkaistiin näyttävästi Sotshin olympialaisten alla - sen etiketissä on jopa Putinin kuva. Päivi olut taasen ei ole ns. "virallisesti" Päivi Räsäselle osoitettu, mutta sen ovat suomalaiset Brewdogin blogissa äänestäneet ja kommenteissa valintaa on perusteltu nimenomaan (vittuiluna) Räsäselle. Kaikki sarjan oluet ovat marjoilla maustettuja DIPA-tyylin oluita ja marja on aina valittu kohdemaan mukaan.
Eilen uutisoitiin, että Päivi -olut on mennyt Alkosta kuin kuumille kiville. Monessa myymälässä saldot näyttävät jo nollaa. Varsin onnistunutta sissimarkkinointia siis. Muuta mainontaa oluesta ei tehty, kuin lehdistöön levinneet "räsäsrevittelyt". Varmaa on se, että olutharrastajat eivät yksinään Alkon hyllyjä tyhjentäneet, vaan joukossa on monia ensimmäistä kertaa hieman erikoisempaa maistavia - tämä on hienoa, vaikka DIPA nyt tuskin on se helpoin "erikoisolut" ensimaisteluksi. Varmasti silti jollain rakkaus leimahti.
Itselleni Päivi oli ensimmäinen maistettu olut tästä Brewdogin sarjasta, eikä se täysin vakuuttanut. DIPA nyt ei muutenkaan ehkä ole otollisin pohja marjoilla maustettavaksi, koska sen maut ovat jo niin vahvat, että marjan maku jää väkisinkin hieman jalkoihin. Toisaalta tämän oluen ongelma ei ollut tyrnissä, vaan pellettimäisen raa'assa humaloinnissa, joka ainakin omassa suussani nousi häiriötekijäksi. En muista tällaiseen vastaavanlaiseen humalointiin oikein törmänneeni, ennen kuin tänä vuonna. Sattumoisin juuri tänä vuonna olen itse aloittanut oluen tekemisen ja ollut humalien kanssa paljonkin tekemisissä. Rauman SOPP:ssa oli myös pari olutta, joissa tällainen pellettimäisen raaka humalaveto häiritsi - samaa totesi veljeni ja yksi toinenkin paikalla ollut kaveri, joista sattumoisin molemmat valmistavat myös itse kotiolutta. En siis ole aivan yksin tämän uuden ilmiön kanssa. Liekö tämä aistimus vain pellettiä nuolleiden kotikokkien ongelma vai mikä, mutta Olutoppaan arvioista en nopeasti vastaavia havaintoja muiden arvioista löytänyt. Tyrnin kirpeys olisi sopinut tämän tyylisen oluen makupalettiin hyvin, mutta mukaan oli saatu ainoastaan happamuutta, joka toi kyllä tietyllä tavalla syvyyttä. Ei hullumpi, mutta humalointiin kompastui tällä kerralla. Ilmiönä kuitenkin hieno ja onhan tätä ollut hauska seurata. Oiva oppitunti markkinoinnista ja mielenkiintoinen katsaus suomalaisten ostokäyttäytymiseen - kuuden euron olutkin irtoaa kaupasta, kun hieman herätellään protestihenkeä poliitikkoa kohtaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.