Tässä omasta mielestäni toistaiseksi parhaan tekemäni IPAn resepti. Tämä on, jos oman oluen kehuminen nyt sallitaan, aivan perkuleen hyvää! Tätä tuunataan vielä seuraavassa erässä eteenpäin ja eri humaliakin todennäköisesti testaillaan - meni sitten parempaan tai huonompaan suuntaan. Tässä kuitenkin mielestäni erinomainen pohja, jos haluat lähteä IPAa tekemään. Mallasrunko on yksinkertaisin mahdollinen, mutta toimii yllätyksellisen hyvin, eikä siinä mielestäni ole oikein parannettavaa. Se on sopivan simppeli, ei karamellisen makea, eikä liian tuhti - humalat saavat tarvittavaa tilaa loistaa ja juotavuus pysyy erinomaisena. Todellinen sessio-IPA, vaikka alkoholipitoisuutta toki on tyylille ominainen määrä. Sopii koettaa!
Ulkopuolisten arviot:
(IPA)
Speksit:
Speksit:
Original Gravity (OG): 1.058
Final Gravity (FG): 1.006
Alkoholipitoisuus (ABV): 6.84 %
Väri (EBC): 18.1
Final Gravity (FG): 1.006
Alkoholipitoisuus (ABV): 6.84 %
Väri (EBC): 18.1
Laskennallinen katkeruus (IBU): 177 (Average - No Chill Adjusted)
Maltaat:
100% Viking Sahtimallas
Maltaat:
100% Viking Sahtimallas
Mäskäys:
Infuusiomäskäys 65°C, 90 minuutin ajan
Humalointi:
Infuusiomäskäys 65°C, 90 minuutin ajan
Humalointi:
- 60 minuutin keitto
1.3 g/L Cascade Pellet (7.8% Alpha) @ 20 Minutes (Boil)
1.3 g/L Cascade Pellet (7.8% Alpha) @ 15 Minutes (Boil)
1.3 g/L Simcoe Pellet (12.9% Alpha) @ 10 Minutes (Boil)
1.3 g/L Citra Pellet (12.5% Alpha) @ 5 Minutes (Boil)
Kuivahumalointi:
Kuivahumalat lisätään käymisastiaan 5 vuorokautta ennen pullotusta tai sekundääriastiaan siirtoa. Kuivahumalien uuttoaika siis 5 vuorokautta käymislämpötiloissa (noin 20 astetta). Jos pöntön siirtää kylmempään tilaan tässä vaiheessa, uuttuvat humalat hitaammin. Vaihtoehtoisesti lämpimämmässä uutos tapahtuu sitten taas nopeammin.
0.7 g/L Centennial Pellet (9.4% Alpha)
0.7 g/L Citra Pellet (12.5% Alpha)
0.7 g/L Simcoe Pellet (12.2% Alpha)
Käyminen:
Hiivana Danstarin kuivahiiva BRY-97. Suositeltu käymislämpötila 20 astetta tai alle. Itse pidin kolme viikkoa käymisastiassa, joista viimeiset 5 päivää kuivahumalat seassa. Sitten lappoaminen toiseen astiaan ja pullotus. Jälkikäymissokeria 6g/litra. Olut on parhaimmillaan 3-5 viikon pullokypsytyksen jälkeen.
Aion laittaa ipan alulle huomenna.
VastaaPoistaTässä "parhaassa" reseptissäsi näytät lisänneen humalat aiemmin kuin itse olin ajatellut tekeväni (ekat, kun 15min jäljellä, painottuen loppuun). Millä tavalla tämä on parempaa kuin esimerkiksi IPA 1, jossa humalointi painottui enemmän loppuun?
Onko katkerohumalalla jotain merkitystä mikä se on? Miksi et käyttänyt tässä Magnumia?
Runsas kuivahumalointi olisi tarkoitus suorittaa pelleteillä. En aio siirtää olutta toiseen astiaan ennen pullotusta. Uppoavatko pelletit nätisti astian pohjalle, vai olisiko parempi käyttää siiviläpussia tms?
Vaikea sano tuosta humalalisäysten ajoista, että miten täsmälleen vaikuttaa tuoksuun ja makuun, mutta siten tämä nyt vaan vaikuttaa maistuvan paremmalta. Mahdoton tietysti sanoa, koska oluita ei ole mahdollista saada enää rinnakkain. Olen kuitenkin pohtinut, että mitä laajemmin humalalisäyksiä on, sitä "syvempi" tai "laajempi" mausta ja tuoksusta saattaa muodostua. Äärimmäinen esimerkki tästä on "continuous hopping", jossa pellettiä tipautellaan keittoon koko ajan.
PoistaKäytin nyt katkerona Magnumin sijaan Columbusta, koska halusin kaikkien humalien olevan jenkkihumalia. Katkerohumalista kustannustehokkain on sellainen, jossa on eniten alfahappoja ja Columbuksessa niitä on enemmän kuin Magnumissa. Tällöin sama IBU-taso saavutetaan pienemmällä määrällä humalaa. Toinen vaikuttava tekijä on lajikkeen cohumulone -pitoisuus, joka vaikuttaa aistittavan katkeruuden tyyppiin (tästä lisää Brewer's Apprentice -kirjassa). Magnumissa cohumulone pitoisuus on pienempi kuin Columbuksessa - se listataan kirjassa clean bittering hopseihin kun taas Columbus listataan medium bittering hopseihin. Äärimmäisen purevan katkeruuden humalat, ne joissa cohumuloneja on eniten, on listattu nimen harsh bittering hops alle.
Pelletti muhjut uppoavat yleensä pohjalle, ainakin osittain. Suosittelisin tuota lappoamista toiseen astiaan, jos toista käymisastiaa ei ole käytössä, niin kattilakin ajaa hyvin saman asian. Eli lappoaminen ensin kattilaan ja siitä suoraan pulloihin. Tämäkin jo vähentää ylimääräisten muhjujen määrää ja saat tasalaatuisempaa tavaraa pulloihin.
Onnea panoon!
Moro Harri! Ensimmäinen erä omaa olutta on nyt kypsymässä, ja sun blogista on saanut paljon kullanarvoista tietoa. Kiitos siitä. Tämä IPAn resepti vois olla seuraava mitä kokeilla.
VastaaPoistaNäissä sun resepteissä mietityttää toi infuusiomäskäys, mitä se käytännössä tarkoittaa?
Se on oikein virallinen "panotermi", joka tarkoittaa vaan sitä, että koko mäskimäärä lämmitetään kerralla tiettyyn lämpötilaan ja pidetään siinä. Infuusiomäskäys voi olla yksi-, tai monivaiheinen. Tässä tapauksessa yksivaiheinen, eli koko mäski lämmitetään 65-asteeseen ja pidetään siinä. Voisihan siellä lukea ihan vaan mäskäys, mutta kyllähän infuusiomäskäys hienommalta näyttää :) Vastaavaa mäskäysmenetelmää käytetään vierailemistani panimoista ainakin Pyynikillä ja Rekolan Panimolla.
PoistaItseasiassa mielestäni tuo kuvaus on lämpömäskäys (temperature mashing), mikä on helkkarin haastavaa toteuttaa himavehkeillä. Infuusio käsittääkseni tarkoittaa, että koko vesimäärä lämmitetään korkeammaksi kuin haluttu mäskäyslämpötila esim. 75C, ja sekoitetaan viileän maltaan kanssa (fuusioidaan?:D) ja saadaan haluttu lämpötila, joka pidetään tasaisena.
PoistaNiin mites tuo menee, noteeraako Brewmate että kuivat maltaat ovat huoneenlämmössä ja mäskäysveden lämpötila putoaa kun ne lisätään kattilaan?
VastaaPoistaKyllä, omalla eräkoolla strike water yleensä noin 71 astetta, kun tavoiteltu mäskäyslämpö 66-67. Ja pitää kutinsa, eli kun mallaspussi laskettu veteen ja sekoiteltu, niin lämpö kohdillaan.
PoistaTällä reseptilläsi keittelin lauantaina vajan 16 litran vierteen ja hiivasin su-aamuna. Nyt ma-iltanakaan ei pulputa vielä. Kannattaako hermoilla vai onko BRY-97 vain hitaasti starttaava? Pussissa olevan ohjeen mukaan herättelin hiivaa. Tosin käytin vain yhtä pussillista vaikka kertoo, että riittää 10 litraan. Yhdellä laskurilla olin katsovinaan, että 16 litraan riittäisi 8 g kuivahiivaa. Olisiko nyt paikallaan hiivata varmuuden vuoksi vielä toisella pussillisella?
VastaaPoistaKyllä se hiukan hidas starttaaja on verrattuna esim. US-05:een. Kurkkaa astiaan ja jos näkyy jotain kerrostumaa pinnalla niin homma on ok, eli kyllä siellä silloin jotain tapahtuu. Tein itse 1.1.2015 kaksi IPAa (11-litraa per satsi) jotka hiivasin molemmat samalla BRY-97 pussilla, niin, että jaoin herätellyn hiivan suht koht tasan molempiin astioihin. Kesti yli 2vrk, että vesilukot alkoivat pulputtamaan, mutta tavarasta tuli täysin kuranttia. Hiukan oli huolta siinä, että lähtevätkö vai ei, mutta kaikki meni kuitenkin parhain päin. Itse kurkkaisin varovasti astiaan ja katsoisin mikä on meininki.
PoistaEt Harri taida siirtää vierrettä sekundääriin kun käyminen in loppu..? Vantaan viinimaailmassa myyjä tänään kummasteli etten siirrä sekundääriin käymisen loputtua. Yeast bite riskin takia siis. Onko asialla merkitystä oluen makuun kokemuksiesi perusteella?
VastaaPoistaYeast bite eli autolyysi?
Poista"At the end of fermentation, when most of the yeast has settled into a hard pack of sediment, some of the cells will begin to die and undergo a process called autolysis. Autolysis is probably the single most important contributor to yeast bite."
Pintahiivaoluet on yleensä olleet pöntössä kolme viikkoa, enkä näe siinä tarpeelliseksi siirtää sekundääriin. Nyt olen ekaa kertaa siirtämässä kun teen lageria, joka viihtyykin pöntössä sitten pidempään. Mitään ongelmaa ei ole oluiden kirkkauden kanssa, oikeastaan päinvastoin - hefeweizenitkin tuppaa olemaan turhan kirkkaita :)
Tuossa helmikuussa oli huolta BRY-97:n hitaasta startista. Parin vuorokauden jälkeen käyminen kyllä lähti liikkeelle ja voimallisesti kävikin sitten. Tosin heitin hätäpäissäni siinä välissä toisen pussillisen hiivaa vierteeseen.
VastaaPoistaNyt sunnuntaina keittelin samanlaisen satsin ja hiivasin myös su. Vielä tänään perjantai-aamunakaan ei ole käyminen lähtenyt liikkeelle. Jonkin verran on painetta tullut astiaan, mutta kuplahdukseen asti ei vesilukossa. Kuinkahan pitkä aika käy krittiseksi käymättömälle vierteelle säilymisen kannalta? Desinfioinnit on kyllä tehty perusteellisesti kaikissa vaiheissa. Hermoilu on sillä tasolla nyt, että jos ei nyt pe iltaan mennessä käy niin taidan heittää US-05:n astiaan...
Moro! Unohtui eilen vastata tähän. Yksi pussihan on tarkoitettu noin 10 litran erään ilman startteria, joten jos sulla on isompi erä niin ottaa oman aikansa, ennen kuin tuo pääsee vauhtiin.
PoistaOlen tehnyt yhdellä pussilla kyllä 15 litran eriäkin ilman startteria ja hyviä ovat olleet, mutta on se aina hieman riskipeliä jos alihiivauksella menee.
Morjens,
VastaaPoistaja kiitos erinomaisesta blogista, jonka viettelemänä välineet IPA #4:een on nyt hankittuna. Lienee tyhmä kysymys, mutta kun tuo ohjelma ei tunne tuota Viking Malt Sahtimallasta, niin millä perusteella maltaan määrä määrittyy keitokseen, jos tarkoitus on saada 20 litraa vierrettä?
Voit käyttää ohjelmassa sahtimaltaan sijaan vaikka Pale Ale mallasta ja laskea reseptin sillä.
PoistaTerve..missäköhän mahtaa olla vika kun olusestani tuli omenamehun väristä ja kamalan kuivaa ja sameaa..ei kirkastu pullossa.tämä oli kolmas satsi ja muut onnistunut ihan ookoo.maku on hapan ja katkera..brettabakteeria?
VastaaPoistaMoi, kyllä tämä happamuus kielisi nyt kontaminaatiosta, eli jossai prosessivaiheessa on päässyt jotain ei toivottua sekaan. Suosittelen desinfioimaan kaiken huolellisesti ennen seuraavaa kertaa, jos on pesiytynyt muoviseen käymisastiaan niin voi olla sitkeäkin veijari.
Poista20l satsin ainekset tilattu. Simcoe oli loppu, joten korvasin sen Sorachi Acella. Toivottavasti tästä tulee jotain... Ainakin edellinen perushefe onnistui oikein hienosti! :)
VastaaPoistaMukava kuulla! Sorachi Acella on hyvin omalaatuinen sitruunaruohoinen maku, eiköhän sekin sovi tähän oikein hyvin.
PoistaIPA kävi voimalla ja ei ole pulputtanut sitten eilisen. Pieni hiivainen maistiainen kertoi, että varsin mukavat humala-aromit oli jo tuossa!
PoistaOG oli 1,060 ja FG 1,010, kun juuri mittasin, eli ~6,8%. Meinasin siirtää secondaryyn (lasipullo) tuon ja sitten noin 10°C kellariin.
Osaatko arvioida, kuinka paljon ennen pullotusta kannattaa nakata kuivahumalat pönttöön tuossa lämpötilassa? Tupla-aika eli 10 päivää?
En osaa tarkalleen sanoa. Mulla ovat yleensä käyneet jossain 18 asteen kieppeillä ja samassa lämmössä sitten kuivahumalat. En usko, että on suurta, jos mitään, eroa onko ne viikon tai 10 päivää siellä.
PoistaTehtiin viikonloppuna ensimmäistä kertaa kaljaa ja aloitettiin vaatimattomasti suoraan tällä ohjeella. Tähtäimessä oli 26 litraa, mutta lopputulos oli vain 21 litraa. Tehtiin neljällä (2x 10 litran kattilaa ja 2x 7 litran kattila) levyllä maltaan keitot, sulake poksahteli kivasti useaan kertaan tätä tehdessä. Vierteen gravity sujahti vähän vahvaksi (1.1), kun tosiaan 5 litraa hävis hävis keittovesien lisäksi. Näppärästi saatiin kummiskin laimennettua niin, että gravity jäi johonkin 1.05 paikkeille. Keittohommissa yms. kaikissa meni yhteensä noin 7 tuntia ja aika paljon oheiskaljaa. Paikalla oli 4 panomiestä, mutta kunnialla selvittiin loppuun.
VastaaPoistaOlin vähän huolissani, että lähteekö käymään ollenkaan kun moni mainitsi, että lähtisi hitaasti liikkeelle. Lauantai aamuna lisättiin esi-käynnistellyt hiivat 19c pönttöön ja pulputus alkoi tänä yönä eli vähän reilu vuorokausi myöhemmin.
Hyvä resepti! Suosittelen myös, että jos ei ole ennen tehny kaljaa niin voi myös aloittaa valmispakkauksista, jos hakee halpaa olutta. Tämä nyt ei ihan ehkä ollut halvin mahdollinen, koska leikkiin paloi noin 250 euroa, joten litrahinta ei ole ihan hirveän tehokas näin verrattuna vesikiljuun, mutta hauskaa! Paneminen on kivaa! Suosittelen kaikille!
Jes, update ylempään kommenttiin. Vesikiljun tekijä siis täällä taas. 2 viikkoa käynyt ja kuivahumalointi suoritettu. Maistelin vähäsen ja tavara oli erittäin aromikasta. Stadin panimolla oli meidän joukkueelle sanottu, että maltaita ei sais missään vaiheessa keittää. Voi tulla jotakin pahoja makuja. Mehän pienessä sievessä vahingossa keitettiin 1/4 vähän liian kuumana. Vahinko kerkes olli about 5 min kunnes laskettiin nopeasti lämpöjä. Maku on silti jeesusmainen tässä vaiheessa.
PoistaEi malta odottaa pullotusta ja ensimmäisen pullon avaamista tämän jälkeen. Iso kiitos Harrille reseptistä. Ilman sinua ei oltais päästy edes näin pitkälle. Raportoin lopputuloksen, kunhan se on valmis. Kaikki voi edelleen mennä pieleen, mutta tähän mennessä kaikki hyvin.
Ainiin vielä updaten update. Mittasin tässä vaiheessa Gravityn vielä, kun 2 viikkoa on mennyt. Laskenut kivasti alle 0.20. En tiedä onko hyvä vai huono, mutta kai sen on tarkoitus laskea.
PoistaKiitos hyvästä blogista ja keskusteluista!
VastaaPoistaAuttaisitteko ensikertalaista vielä maltaan suhteen, eli paljonko tulee suhteessa-veteen?
Humalien prosentit olikin reseptissä mainittu. Olin ajatellut 15l satsia.
Ei ole oikein nuo ilmaiset laskentaohjelmat vielä hallussa... Kiitos ja kumarrus!
15 litraan tällä reseptillä itse laittaisin 4,5-5,0 kg. Määrä ei niinkään ole tärkeä, vaan se kuinka tehokkaasti niistä saa sokerit irti.
PoistaOletko kokeillut muilla maltailla tai millä lähtisit tätä jalostamaan?
VastaaPoistaKirjoita hakuun täydellisen ipan metsästys niin pitäis jotain pohdintaa löytyä mallaspohjankin suhteen.
PoistaMiten tuo superkorkea laskennallinen IBU maistuu sitten käytännössä? Kun olen ymmärtänyt, että 100 IBUn jälkeen katkeruuden muutosta ei enää huomaa (ja tuossakin vaiheessa on jo aika raju). Kysyn tätä, koska omassa satsissa oli IBU tavoite 60 luokkaa ja humalan määrä per litra aika paljon pienempi (katkeroita kokonaisuudessaan ehkä 1g/l) ja lopputuotteessa ei kyllä ole mitään havaintoakaan katkeroista.
VastaaPoistaKatkeraltahan sen pitäisi maistua, mutta se on kaikki niin suhteellista. Mallaspohja ja alkoholipitoisuus vaikuttaa, humalalajike vaikuttaa (cohumulone pitoisuus), humalien ikä vaikuttaa (vanhoissa ei ole enää paketin lupaamia alfahappoja), se vaikuttaa miten tehokkaasti alfahapot lopulta keitossa vierteeseen irtoavat... Eniten vaikuttaa kuitenkin varmaan maistajan aistit. Siksipä kannattaakin vaan hakea kokeilemalla se oma itselle miellyttävin taso ja yrittää aina tähdätä siihen.
PoistaNiin ja olen itse huomannut siinä olevan eroa onko laskennalliset IBUt 100 vai 200. Ei siinä toki niin merkittävää muutosta tapahdu kuin nollan ja sadan välillä, mutta on kuitenkin.
PoistaTämä sai kunnian toimia ensimmäisenä itse tehtynä. Ja vaikka kypsytys on vielä vaiheessa niin onhan tämä nyt hemmetin hyvää!
VastaaPoistahttp://i.imgur.com/ALpD0sl.jpg
Morjes Harri,
VastaaPoistaNyt jo kymmenkunta satsia olutta panneena päätin kokeilla tätä teikäläisen reseptiä. Kaikilta muilta osin resepti on identtinen, mutta Centennialin kuivahumalan korvasin Citralla, kun en nuukana miehenä ostanut sitä noin pienen tarpeen takia. Minä löin eilen illalla BRY-97 -hiivat pönttöön kun vierre oli jäähtynyt n. 26 asteeseen ja tänään aamulla jo kävi oikein ilolla. Siirsin pöntön käymislämpötilaan 17 asteeseen äskettäin. Tästä siis ensimmäinen kysymys; Näetkö mitään merkitystä tuolla, jos hiivan lisää jo ennen kuin vierre on jäähtynyt huoneenlämpöön? Eli itse olen lisäillyt sen monesti jo tuossa 25-27 asteen tietämissä, eikä minulla ole ainakaan ollut siitä ongelmaa. Lämpimämpäänhän sitä ei arvaa laittaa ettei kuole. Mutta vaikuttaako makuun tai johonkin muuhun jos sen lisäilee jo noissa n. 25-27 lämmöissä?
Toinen askarruttava asia on tuo tehokkuus%, jonka Brewmate automaattisesti laskee. Ohjelmalla lukuja pyöritellessäni sain, että sinulla olisi ollut tehokkuus n. 73% tätä olutta tehdessä. Itsellä tehokkuus jäi tätä tehdessä vain 69%:iin, joka on aikalailla huono verrattuna kahteen aikaisempaan tekeleeseen. Nyt vielä käymässä oleva Hefe nousi peräti 79%:iin ja sitä aikaisempi Porter 77%:iin. Näihin kaikkiin kolmeen olen tehnyt ulosmäskäyksen 78 asteessa n. 5min. Se ainoa ero, mikä on näiden kahden aikaisemman ja tämän oluen välillä, on että aikaisemmat huuhtelin sen lämpöisellä vedellä kuin Brewmate ilmoittaa, mutta tämän huuhtelin 78 asteisella. Käsittääkseni tuo Brewmaten laskema huuhteluveden lämpötilahan perustuu siihen, että mäski (Tässä tapauksessa 65 asteinen) sekoitettaisiin siihen ja lopputuloksena olisi 78 asteinen mäski. Tällöin huuhteluvesi ikäänkuin suorittaisi sitä ulosmäskäyksen virkaa. Tällä ajatuksella päätin, että voin jo valmiiksi 78 asteiset maltaat huuhdella saman lämpöisellä vedellä, mutta totuus oli, että maltaista irtosikin vähemmän sokeria kuin kuumemmalla vedellä. Maalaisjärjelläkin ajateltuna sokeri varmaan kyllä liukenee kuumempaan veteen paremmin. Tämän ajatusketjun päätteeksi taas joukko kysymyksiä! Minkä tekijöiden olet itse huomannut vaikuttavan eniten tuohon tehokkuus%? Onko väliä vaikka huuhtelisi aina todella kuumalla vedellä, kunhan se ei ole kiehuvaa ja proteiinit alkaa sakkaantua, eli esim n. 95 asteisella? Tämä siis taas, että vaikuttaako makuun taikka johonkin muuhun tekijään? Tuon water/grain -ration olen pyrkinyt pitämään siinä 3 L/Kg, koska sen olen myös huomannut vaikuttavan tuohon tehokkuuteen. Valitettavasti kun käytössä on 17 litran kattila niin vahvemmissa oluissa joutuu monesti tekmään päätöksen, että pienentääkö eräkokoa vai laskeeko tuota water/grain -ratiota.
Lopuksi vielä kiitokset tästä blogista! On ollut todella mielenkiintoista luettavaa kaikin puolin ja paljon vinkkejä olen ottanut omaan tekemiseen.
Moi,
VastaaPoistaEn osaa oikein sanoa tuon hiivan lisäämisen vaikutuksista. Sahtiin olen leivinhiivan lisäillyt monesti noissa lämpötiloissa, mutta se saakin käydä vähän kuumempana. Nyrkkisääntöhän on, että mitä lämpimämmässä tavara käy, sitä enemmän hiiva tuottaa käymisaromeita. Toki jos ja kun se tuosta samalla jäähtyy kun hiiva siellä totuttelee uuteen elinympäristöön - eikä siis varsinaisesti vielä käytä olutta, niin en osaa sanoa onko haittaa vai ei. Ilmeisesti ei, koska olet näin kokenut.
Tehokkuuteen vaikuttaa ennen kaikkea mäskin pH, jonka pitäisi olla lähellä lukemaa 5.2. Huuhtelu, etenkin huuhtelunopeus ja huuhteluveden lämpö vaikuttavat tehokkuuteen. Hitaampi huuhtelu = korkeampi tehokkuus (ainakin teoriassa). Huuhtelen nykyään aina yli 90 asteisella, koska en ole huomannut siitä olevan haittaa.
Juu en ole kokenut. Tosin en nyt ole tehnyt mitään verrokkierääkään, missä jakaisi vierteen kahtia ja toiseen erään laittaisi hiivat 25 asteessa ja toiseen vasta kun on jäähtynyt käymislämpöön. Mielenkiintoinen testi voisi olla. Syy, miksi olen lisännyt hieman lämpimämpään vierteeseen, on laiskuus. Eli monesti kun olut tulee pantua päivällä, ja kun en omista jäähdytysvehkeitä, niin se jäähtyminenhän kestää kauan. Eli olen valvonut tasan niin pitkään, kun uskallan hiivan sinne lisätä illalla tietäen, ettei se kuole. Eli se on tuo 25-27 astetta. Ainahan voisi antaa jäähtyä aamuun asti, mutta sitten kontaminaatioriski onkin jo suurempi. Taidan jatkaa tällä systeemillä.
PoistaTehokkuudesta tuo huuhtelunopeus olikin muuten todella hyvä pointti, mitä en itse tullutkaan ajatelluksi. Tämä pelkkä sahtimallas huuhtoutui suhteellisen nopeaan, kun taas Hefen vehnämallas teki siivilään huomattavasti tiiviimmän mallaspedin, jota joutuikin sitten huuhtomaan todella pitkään kun ei vesi tahtonut millään valua läpi. Käytössäni ei ole mitään hanasysteemiä vaan siivilänä käytössä 15L kattila jonka pohjaan olen porannut reikiä. Eli huuhtelunopeutta ei tällähetkellä oikein pysty säätelemään. Tuota pH:ta voisin alkaa mittailemaan ihan mielenkiinnosta mitä se näyttää.
Kiitos vastauksista!
Ensinnäkin kiitokset hienosta blogista, aiemmin olen tehnyt todella maukasta vehnää ohjeillasi ja nyt ajattelin tätä testata.
VastaaPoistaOnko tuolla väliä minkä maltaan Brewmateen syöttää, tuota mallasta ei tuolta nimittäin löydy.
Järki sanoo toki ettei mitään merkitystä ole, mutta ajattelin viisaammalta vahvistaa.
Ei ole väliä, kunhan on suurinpiirtein saman värinen eli "paahtoasteeltaan" suht sama. Silloin pitäs teoriassa irrota suht saman verran sokereita.
PoistaMitenköhän miedosti humaloitu maku tästä tulisi jos jättäisi kuivahumaloinnin väliin?
VastaaPoistaEi pitäisi vaikuttaa katkeruuteen, mutta aromiin ja humalan hedelmäiseen makuun toki vaikuttaa merkittävästi.
PoistaToki tässä amatöörinä ei nuo termit ihan hallussa ole, lähinnä tuossa kysymyksessäni meinasin juurikin sitä, että miten paljon eroa mahtaa maussa olla jos tätä ei kuivahumaloisi (kuivahumaloitua on maisteltu ja todettu todella päteväksi, nyt tässä lähinnä mietin kun pöntössä satsi käy eikä humalia kuivahumalointiin asti enää ole josko tuon jättäisi väliin). Tuleeko liian pliisun makuista tavaraa?
VastaaPoistaMoi! Ensinnäkin kiitokset loistavasta blogista!
VastaaPoistaSitten kysymys; Kirjoittelit tuossa että laskennallinen katkeruus asettuisi 177 paikkeille. Kopioin suoraan humalasuhteet ja alphat tarkistin usein kun kirjasin reseptiä grainfatherin sivuille mutta pienoisena hämmästyksenä laskuri antaakin noilla humalilla IBU:ksi 117,3 Missä mahtaa olla vika, vai onko vikaa alkuunkaan? http://brew.grainfather.com/recipes/110340 Tuossa vielä linkki kirjaamaani reseptiin niin voit todeta / ihmetellä itsekin.
Moi,
PoistaEi siinä vikaa ole, varmaankin erilainen laskukaava taustalla. Itse käytän BrewMate ohjelmaa ja tätä reseptiä tehdessä vielä no chill metodia, eli en omistanut jäähdytintä. BrewMateen kun laitti täpän No Chill kohtaan, niin IBUt pompsahti reilusti ylöspäin. Ohjelma kai laski, että ilman jäähdytystä humalista irtoaa katkeruutta pidempään (koska vierre jäähtyy hyvin hitaasti) ja varmaan näin onkin. Joka tapauksessa uskoisin, että katkeruutta tulee ns. tarpeeksi :)
Hei ja kiitos Suomen parhaasta blogista! Tein tällä reseptillä viikonloppuna olutta, mutta lisäsin keiton 10min kohdalla 30g makeata appelsiininkuorta. Mäskäyksen lämpötila karkasi lopussa noin 70 asteen tietämille joksikin aikaan. Mittasin OG:n ennen hiivausta 1,068. Voiko tämä johtua lisätytstä appelsiininkuoresta tai liian korkeasta mäskyäslämpötilasta? Minkäköhänlainen olut tässä on lopputulemana ja uskaltaakohan olutta pulottaa? Onko tässä uhkana räjähtävät pullot?
VastaaPoistaMoi ja kiitos kehuista! Korkeampi ominaispaino johtuu vaan siitä, että sait maltaista enemmän sokereita irti mäskäyksessä - toisin sanoen, sinun mäskäystehokkuutesi oli hyvä. Korkeampi ominaispaino taas tarkoittaa sitä, että hiivalla on enemmän syötävää ja saat jonkin verran vahvempaa olutta. Käymisen jälkeen kun mittaat uudelleen, niin saat laskettua lopullisen vahvuuden.
PoistaUskaltaa myös pullottaa, kunhan antaa nyt pöntössä käydä rauhassa loppuun. Ohjeen kolme viikkoa riittää varmasti. Jälkikäymissokeria myös ohjeen mukaan niin ei tule ongelmia, jos laitat enemmän niin silloin hiivalla on pullossa enemmän syötävää ja se taas tuottaa enemmän hiilihappoja ja painetta pulloon. Normipullot tosin kestää kyllä varmaan tuplamäärän ohjeeseen verrattuna, mutta niin suuret hiilihapot eivät enää tunnu miellyttäviltä oluen suutuntumassa.
Ei oikeen kesähelteille sopinut tämä hiiva. Tänään olisi tarkoitus pullottaa. Käytin käymisastiaa kellarissa jolloin lämpö tippui 15 asteeseen ja johan alkoi pörinä. Ominaisuuspaino vain 1.024 mikä ei juurikaan ole laskenut viikon takaisesta mittauksesta. Olisiko järkevää vielä katsoa useempi päivä tai jopa viikko kuinka se kehittyy. Kun nuo helteetkin näyttäisivät väistyneen vai onko 24 asteessa ollut hiiva jo menettänyt tehonsa?
VastaaPoistaKyllähän tuo vielä korkealta vaikuttaa eli tuskin käynyt ihan loppuun. Odottelisin vielä. Pönttöä voi ehkä ravistella varovasti, josko se siitä heräilisi. Ja jos se on siellä 15 asteessa vielä niin voi ottaa vähän lämpimämpäänkin jos se mahdollista.
VastaaPoistaJa ei tuo 24 vielä hirvittävän korkea lämpö tuolle hiivalle ole, eli ei sen puolesta pitäisi olla ongelmia.
VastaaPoistaKiitos nopeista neuvoista. Oli korkit ja muut instrumentit jo desinfioituina odottamassa toimintaa. Ei tuossa neuvottomassa tilanteessa ehtinyt kiittää blogiasi jonka vuoksi tämä harrastus puraisi aika tiukasti 3 viikkoa sitten. Tämä siis ensimmäinen oluenpano itselle johon mielestäni oli helppoa ja stressitöntä tarttua. Iso kiitos siitä. APA oli lähdössä tulille heti huomenna mutta maltetaan vielä hetki.
VastaaPoistaKylläpä onkin hyvvee, täytyy tehdä toistekin. Eka IPA ja tosi tyytyväinen olen. Kiitos hyvistä ohjeista täällä :)
VastaaPoistaMukava kuulla! :)
PoistaTerve! Monet kehut reseptistä kuulleena laitoin itsekin ainekset tilaukseen, mutta mieltä askarruttaa: Vaikuttaako no chill -menetelmä oleellisesti oluen makuun ja katkeroihin? Sopiiko pikaisempi jäähdytys kuvioon? Entä mitä mieltä olet vierteen kiertopumppauksesta mäskäyksen aikana (pumpataan vierre kattilan alaosasta mäskipedin yläpuolelle suihkusuuttimen kautta -> lämpötila pysyy liedellä / vastuksella tasaisempana + sekoittamisen tarve vähenee) tähän reseptiin? Vaatisiko kiertopumppaus vielä erillisen huuhtelun mäskäyksen lopuksi?
VastaaPoistaMoi! Nopeampi jäähdytys kannattaa aina, mutta anna uuttua keiton jälkeen vaikka 30 minuuttia, jonka jälkeen aloitat jäähdytyksen. Näin olisi ehkä lähempänä tähä alkuperäistä, jos se on tavoitteena. Pumppaus myös hyvä, ei ainakaan haittaa. Huuhdella kannattaa joka tapauksessa, niin saa maltaista tehokkaammin sokerit irti.
PoistaKiitoksia erityisen nopeasta vastauksesta! Ja kiitos vinkeistä, näillä etiäpäin! Muuten ajattelin ensimmäisen Reittausblogi-IPA:n making of -runkoa noudattaa valmistuksessa. Onko siihen jotain kommentteja tai hyväksi todettuja vinkkejä tai parannuksia?
PoistaKyllä se näyttäis ihan pätevältä ohjeeltä vielä tänäkin päivänä. Rauhassa vaan tekee niin eikös siitä hyvää tule.
Poista