Kotiolutjuttu Helsingin Sanomien Teema -lehdessä 2/15

Vapaa toimittaja Panu Hietaneva lähestyi sähköpostilla helmikuun alussa. Suunnitteilla oli Hesarin Teema -lehteen juttu, jonka ytimessä hän täysin vasta-alkajana valmistaisi kirjoittamieni pussimäskäysohjeiden pohjalta satsin olutta ja lähettäisi sen sitten minulle arvioitavaksi. Olin tästä tietysti kovin innoissani - hieno idea jutulle! 

Soiteltiin Panun kanssa ja todettiin, että nyt on hieman kiire - oli helmikuun kuudes ja olut pitäisi saada arvioitua niin, että se ehtii 26.3 ilmestyvään lehteen. Aikataulua ei helpottanut se, että kaikki oluenvalmistuksessa tarvittavat vermeet ja tietysti raaka-aineetkin piti hankkia, koska toimittaja aloitti siis täysin puhtaalta pöydältä ummikkona.

Keittohommiin Panu pääsi kuitenkin jo 11.2, pohjana toimi täältä blogistakin löytyvä Reittausblogi APA, mutta Cascaden sijaan reseptiin tuli Ahtanumia, koska Vantaan Viinimaailmasta olivat sitä loppuneen Cascaden tilalle suositelleet. Se oli omasta mielestänikin ihan pätevä korvike.

Seuraavana päivänä tuli viestiä, että panohommat olivat menneet kohtalaisen hyvin. Ominaispaino ja eräkoko olivat tavoitteissa, mutta humalaa oli tullut laitettua hieman liian vähän. Toimittaja kommentoi ensimmäistä panoaan:

"Kaikkinensahan prosessi on - kuten sanoit - varsin yksinkertainen ja simppeli."

Suurinpana haasteena Panu piti sitä, että täytenä ummikkona hänellä ei ollut kaikki panoprosessiin liittyvät termit hallussa ja siitä johtuen apuohjelmien, kuten esim. BrewMaten käyttöä oli hankala hahmottaa. Ensimmäinen olut ei ollut kuitenkaan vielä käynyt vuorokauttakaan kun tuli jo kommentti: 

"Seuraava kerta on varmasti huomattavasti helpompi!"

Maltaiden muuttuminen vierteeksi omien silmien edessä on niin kiehtovaa (ja kuitenkin niin helppoa!), että toimittaja oli heti jäämässä koukkuun - been there done that. Näin käy varmasti useimmille hommaan ryhtyville.

18.2, eli kuutisen vuorokautta hiivauksesta vesilukko oli hiljentynyt. Panu teki ominaispainomittauksen, joka vahvisti sen, että olut on käynyt loppuun. Sitten vaan heti kuivahumalat pönttöön, viisi vuorokautta uuttumisaikaa ja 23.2 jo pullotus. Pidempi kypsytysaika käymisen jälkeen ei olisi ollut pahitteeksi, mutta totesimme, että on tehtävä näin jos jutun kanssa meinataan ehtiä lehteen asti. 

6.3 Sain Panun lähettämän postipaketin - 2 pulloa hänen ensimmäistä oluttaan - ja pistin pullot heti kylmään asettumaan. Annoin olla kaksi vuorokautta ja korkkasin 8.3.

Panun olut ensimmäisellä maistelukerralla

 Panu kirjoittaa lehtijutussaan:

Kännykkä ilmoittaa, että Metsäjoelta on tullut sähköpostia. Totuuden hetki.

Mitä mieltä asiantuntija on American Pale Alestani?

"Laatutaso on mielestäni täysin kunnossa, eli oikeita asioita siellä tehdessä on tapahtunut", Metsäjoki kirjoittaa.

Hänen mukaan olut tuoksuu "persikkaiselta, greippimäiseltä ja pehmeän pullaiselta - hiivaisuus on tähän tyyliin hieman liiaksi esillä ja humalien hedelmäiset aromit eivät tunnu pääsevän sen alta kunnolla esiin". 

Mutta: "Virhemakuja ei esiinny ja olutta on mukava ja vaivaton siemailla".

Metsäjoki kirjoittaa, että oluen maku muistuttaa silti enemmän Golden Alea kuin American Pale Alea. Syy on yksinkertainen: humalointi ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla, ja olut jäi hiivaiseksi, koska kokematon ei hallinnut täysin kirkastamista. Aikataulukin oli kireä, koska tämän lehtijutun deadline painoi päälle.

Metsäjoki uskoo, että muutaman viikon kuluttua olut olisi parempaa. Mikä on Metsäjoen tuomio asteikolla 4-10? 

"Tässä vaiheessa armottomalla seulalla kuusi ja puoli. Muutaman viikon kuluttua se voi olla jo seitsemän."

Seitsemän! Se kuulostaa nappisuoritukselta, kun kyse on vasta-alkajan oluesta. Semminkin, kun Metsäjoki on antanut kaupallisille oluille kehnompia arvosanoja blogissaan.

"Harrastuksen alkuvaiheissa on tärkeämpää saada valmistusprosessi hiottua kuntoon ja siinä onnistuit mielestäni heti ihan mallikkaasti. Reseptien viilailuun voi perehtyä sitten myöhemmin."

Näin siis onnistui Panun ensimmäinen olut, arvosana 6½ parin viikon ikäisenä. Mutta... miten aika on vaikuttanut olueen? Toinen pullo on odottanut kylmäkaapissa nyt lähes kaksi kuukautta ja on jo korkea aika suorittaa uusintamaisto. Jos laatutaso on edelleen kunnossa, on prosessin puhtauskin ollut hyvä. Ounastelin oluen parantuvan kunhan aika tekisi tehtävänsä ja hiivat laskisivat kunnolla pullon pohjalle. Pullon ulkopuolelta tarkasteltuna kirkastumista on tapahtunut ja varsin hyvinkin.

Panun olut toisella maistolla

Uusintamaisto 2.5.2015

Hienosti kirkastunut, nyt utuinen, eikä enää samea olut. Huomattavasti kauniimpi ja vaahtokin pysyy nyt pidempään kun olut on saanut kunnolla aikaa jälkikäydä ja hiilihappoja on enemmän. Tuoksu on edelleen persikkainen, joka on hiivan käymisaromeja. Humalointi on nyt selkeämmin esillä greippisine ja kukkaisine vivahteineen, mutta ei se edelleenkään kovinkaan voimakasta ole. Tuoksu on edelleen teknisessä mielessä laadukas, joten prosessi on Panulla ollut kunnossa, eikä oluen joukkoon ole päässyt mitään epämääräisiä bakteereita. Makukin on nyt terävämpi, joskin humalointi on enemmän golden alen tasoa kuin APAa. Selvästi parempaa - tai oikeastaan ennen kaikkea valmiimpaa - kuin aiemmalla maistolla. Lehtijutussa ounastelin antavani tälle tässä vaiheessa arvosanaksi 7, mutta kyllä tämä ansaitsee 7+!

Näin siis vasta-alkajalta onnistuu nettiohjeiden ja myönnettäköön - parin lisäkysymyksen - avulla oluen kotivalmistus. Jos kiinnostut niin lue tämän sivun jutut, tutustu kotiolut.com foorumiin ja kokeile!

 

Panun kirjoittama juttu, joka käsittelee suomalaista kotiolutskeneä laajemminkin kuin Panun oman ensikokemuksen verran on kokonaisuudessaan luettavissa HS Teeman numerosta 2/15, jonka voi ostaa irtonumerona täältä: https://www.eshop.fi/hskauppa/shop/tuoteryhmat/hs_teema

ps. Panulla on tällä hetkellä viisi tehtyä olutsatsia vyöllään ja 30-litrainen keittolaitteisto tilauksessa. Onnittelen uudesta mukavasta harrastuksesta!