Maistelussa isoveljen espoolaisyksiön tuotoksia taas pitkästä aikaa. Nyt on pantu saksalaista perusvehnää, joka on yksi lempparioluttyyleistäni. Jos tekee mieli juoda olutta, ei siis ainoastaan maistella, niin vehnäolut on minun valintani. Vehnis on myös kohtalaisen helppo ja nopea valmistaa kotona. Itse tein kerran yhden vehnän nautintakuntoon yhdeksässä vuorokaudessa. Suurin osa aromeista tämän tyylisessä oluessa tulee hiivasta. Velipojalla on tässä mielenkiintoisesti nestehiivaa, kun itse olen toistaiseksi tehnyt saksavehniä ainoastaan eri kuivahiivoilla.
#25 Hefe (~4,7 % abv - jäi vähän tavoitteesta, mutta tulipahan enemmän)
Pantu 3.10. ja pullotettu 15.10.
Hiiva: WLP351 - Bavarian Weizen
Maltaat: Vehnä, pilsner ja carapils
Humalat: Tradition
 |
| Ilman hiivoja |
 |
| Hiivoilla |
Ilman hiivoja tosi kirkas, melkein kuin kristallweizen. Pullosta kun pyörittelee hiivat joukkoon, niin päästään aitoon hefefiilinkiin. Tuoksusta huomaa heti hiivan olevan kuivahiivoja parempi, banaanimaisuutta on ihan eri tavalla ja kokonaisuus on aivan aidon saksalaisen tuntuinen. Kuivahiivoillakin saa ihan hyvää, mutta kyllä tässä selvän eron huomaa heti. Vehnäinen maltaisuus on tuoksussa myös kauniisti esillä ja hieman löytyy myös kukkaisuutta. Maku on vehnäisen maltainen - alussa on hienosti maltaan makeutta, joka sitten tasapainottuu happaman ja hieman mausteisen hiivaisuuden vallatessa mausta alaa. Aito saksafiilis jatkuu maussakin, hyvää on. Katkeruutta on kevyesti, mutta ei yhtään liian vähän. Ei mitään kikkailua, eikä mitään spesiaalia - sellainen ei kuulu juontioluisiin. Eipä tarvitse enää harkita vehnisten kohdalla kuivahiivan käyttöä, tämäkin nestehiiva vie kaikkia koittamiani kuivahiivoja ihan 6-0. Ei se iso investointi ole nestehiivaan sijoittaa, varsinkin kun se on tässä tyylissä se oluen kaikkein tärkein palanen. Oikein maukas vehnäolut - aito saksalaistyyli tavoitetaan prikulleen ja maku on kohdallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.