Kotiolutta: Tuopillinen All-In Barleywine

Loistavaa Tuopillinen -blogia kirjoittava Jouni Koskinen lähetti tekemäänsä kotiolutta maakuntaan hörhön maisteltavaksi. Syyskuun alussa pantu ja marraskuussa pullotettu jykevä Barley Wine on nyt kypsynyt maistokuntoon.

Oluen speksit:

All-In Barleywine 

OG: 1.094 

FG: 1.030 (Alkoholia siis n. 8,3%)

IBU: n.50 

Maltaat: Pale Ale, München, Vehnä, Caramalt, Crystal 50 ja vehnähiutaleet. 

Humalat: East Kent Golding ja pussi mistä oli irronnut etiketti, mutta se on aika varmasti Centennial. Jos ei niin sitten Citra. :) 

Hiiva: Mangrove Jack's Craft Series M03 - UK Dark Ale Pantu 5.9., sekundääriin 20.9. ja sieltä pulloon 12.11. 

Maltaat on valikoitu varastotilanteen mukaan ja siitä myös nimi "All-In" - tämä on siis klassinen kaapintyhjennysolut, johon perusmaltaan päälle tuupataan kaikki jämäpussien pohjat. Jokainen kotipanija tietää mistä on kyse. Jouni kertoo, että aiemmissa kotiolutsatseissa on hänellä taso heitellyt jonkin verran, mutta nyt pitäisi prosessin olla asettunut uomiinsa. Oluessa on tavoiteltu tukevaa karamellista brittityylin alea ja siinä on tekijän mielestä onnistuttukin. 

Kerroin Jounille heti oluen speksit joulukuun alussa nähtyäni, että tämähän näyttää aivan rapsakkaan pakkassäähän sopivalta grillikotaoluelta. Eilen lämpötila näytti -17 astetta kun lähdin kotioveltani luonnonvoimia uhmaten korpivaellukselle - grillikotaa kohti tietysti. Susia, karhuja ja äärimmäistä kylmyyttä vastaan taistellen vaelsin raskaine kantamuksineni, kunnes 15 metriä myöhemmin saavuin kodan ovelle. Tulta pesään ja lämpöä tupaan. Ennen Barley Winen nauttimista polkaisin valurautapannulla perinteiset bratwurstit ja hapankaalit, jotka nautin oman kotipanimon savuvehnän kera. Jälkiruuaksi aukesi sitten kovin odotuksin jo sopivasti lämmennyt Jounin ohraviini. 

Väriltään tumman punaruskea, läpinäkymätön ja vaahdoltaan maltillinen olut. Tuoksu on tyylikkään brittityylinen ja miellyttävä. Maltaisuutta on tuntuvasti ja se tuoksuu karamellistoffeiselta, hieman jopa marenkiselta. Makeaa ja jälkiruokaisaa - oikeasti, tuoksuu melkein leivokselta! Maltaisuuden lisäksi tuoksussa on kuivattuja hedelmiä ja hieman humalan kukkaisuutta. Tämä voi kuulostaa nyt naurettavalta, mutta saan tuoksusta vahvoja mielleyhtymiä myös lakritsijäätelöön. Suussa olut on erittäin täyteläinen ja maltillisen hiilihappoinen. Maku on aluksi makean karamellimaisen ja leipäisen maltainen, kääntyen loppua kohti enemmän toffeisuuden puolelle. Mangove Jackin hiivan käymisestereissä on jotain hyvin brittityylistä ja se kun yhdistetään EKG:n hentoon kukkaisuuteen niin ainahan se toimii. Jenkkihumalan greippisyyttäkin maun loppupuolella pilkahtelee, mutta katkeruus on vahvan rungon painostuksessa kesyä ja olut on ilman muuta reilusti mallasvetoinen, kuten tässä tyylissä pitääkin. Alkoholi lämmittää lopussa kevyesti toimien hyvänä tasapainottajana maltaan makeudelle. Tuoksun tavoin yleisilme on jälkiruokaisen kuivahedelmäinen ja makea. Hyvää! Sahtimiehenä tykkään kyllä makeudestakin - makea olut on vaan osattava nauttia oikealla hetkellä, kuten esim. juuri nyt jälkiruuaksi. Laatumielessä olut vaikuttaa onnistuneelta, en löydä mitään negatiivista huomautettavaa. Loppu- ja jälkimaussa hiivan käymisesterisyys hieman korostuu tuoden anismaisiakin vivahteita, mutta ne sopivat kokonaisuuteen. Olisin kyllä tyytyväinen tähän, mikäli olisin tämän itse tehnyt - runsasmakuinen makea jälkkäriolut.