Sitten arviointiin paikallista kotiolutta kansalaisopiston kurssini käyneiden Asikaniuksen ja Tuomisen toimesta. Kyseessä on saison-tyylinen olut, eli perinteistä belgialaista "maalaisolutta" on tarjolla. Tyylikäs etiketti kertoo oluen nimetyn Puunkaatajan Saisoniksi. Reseptissä maltaina Pilsner, Vehnä ja Caramalt. Humalina Magnum (GER), Saaz (CZE) ja Topaz (AUS). Hiivana nestehiiva WLP565 Belgian Saison I.
Tummahkon oranssi, varsin runsaasti ja runsaan pitsikkäästi vaahtoava olut. Tuoksu on belgihiivaisen mausteinen, raikkaasti päärynänkuorimaisen hedelmäinen sekä hieman neilikkainen ja pippurinen. Varsin tyylipuhdas belgialen tuoksu, jossa on sopivasti saisonille ominaista ja pelkästään siis hiivan tuottamaa mausteisuuttakin. Maku on kuivahko ja rapsakka, juuri kuten saisonin pitääkin. Maku alkaa pienellä maltaan makeudella, joka nopeasti taittuu kuivakkaan hienoisen happamaan loppuvetoon. Katkero puraisee ja runsaat hiilihapot kutittevat kieltä. Makukattaukseen kuuluu hienoinen banaanisuus, mausteisuus ja raikas päärynän- ja omenankuorimainen pirskahteleva hedelmäisyys. Ihan tyylipuhdasta tavaraa. Hiivan mausteiset ja hedelmäiset esterit vievät makua eteenpäin maltaiden ja humalien antaessa taustalta tukea - juuri tästähän saisonissa on kyse. Laatutaso on kunnossa ja olut on miellyttävä nautittava. Hiilihappoisuutta on omaan makuuni hieman liikaa, mutta toisaalta ihan kyllä kaupallisten belgien tasoisesti - ei muuten haittaisi, mutta röyhyttämään pistää moinen. Kyllähän tätä kelpaisi kesäisissä metsähommissa nautiskella tai miksei arkisemmin ihan klapituksen lomassakin. Mallikas suoritus, olisin jälleen kerran erittäin tyytyväinen saavutukseeni, jos olisin itse tehnyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.