Sitten maistoon Lavajärven Sikaseuran 10v juhliin pantu brittityylinen ale, jonka paikallinen kotipanoduo on polkaissut muistaakseni Fuller's London Priden kloonireseptiä mukaillen. Tässä vahvuutta on kuitenkin 5,5%, kun aidossa London Pridessä 4,7%. Osuvat prosenttimäärät tämän päivän uutisiin peilaten...
Meripihkaisen kuparinen olut, joka vaahtoaa maltillisesti. Melko kirkkaalta vaikuttaa valoa vasten. Tuoksu on hedelmäinen, hieman marjainen ja toffeemaisen sekä pähkinäisen maltainen. Hiivana tässä muistaakseni oli Wyeast London Ale III, joka vaikuttaisi suoltavan mukavan hedelmäistä esterisyyttä. Brittityylisen humalan tuoreen puun, kukkakedon ja lempeän sitrusmaisuuden aromeita myös. Ihan tyylipuhtaalta britiltä vaikuttaa tuoksun perusteella. Mmmm... sopivasti maltaan makeutta ja runkoa. Humalasta irtoaa aluksi aromikkuutta enemmän kuin katkerointia, joka tosin terävöityy loppua kohti ihan miellyttävän bittermäisiin fiiliksiin. Mallaspohja on sopivalla makeudellaan kuitenkin enemmän ESB:tä kuin perusbitteriä. Maku on puhtaan brittityylinen ja jättää miellyttävän pehmeän ja samalla hentoisen katkeran jälkimaun. Lasin loppupuolella mallaspohjasta nousee kevyesti paahteisempiakin sävyjä, jotka hieman syövät raikkautta. Suutuntuma on varsin täyteläinen ja sopivan maltilla hiilihapotettu. Vallan mallikas britti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.