Olutalan moniosaaja Anikó Lehtisen tänä keväänä ilmestynyt Niin Monta Olutta on oluen arviointikirja. Kirjaan on koottu pääasiassa kauppojen ja Alkojen valikoimista löytyviä (tai löytyneitä) oluita, jotka Anikó on arvioinut yhdessä miehensä Mika Oksasen kanssa. Kirja on runsaasti kuvitettu ja visuaalisesti miellyttävä. Ennen arviointeihin siirtymistä käydään läpi olutkirjoille pakolliset oluen perusteet raaka-aineista ja valmistuksesta lähtien. Arvioiden lukemisen tueksi ja omien arviointien luontia helpottamaan tarjotaan aromipyörää ja ihan käytännön neuvoja esim. oluiden tuoksutteluun.
Oluet on kirjassa jaoteltu olutta kuvaaviin kategorioihin, joita ovat esim. hedelmäiset, happamat, karamellimaisen maltaiset, katkerat ja paahteiset. Näiden kategorioiden sisällä sitten käytetään perinteisempiä oluttyylimääritelmiä. Esim. kategoriasta täyteläiset löytyy arviot tyyleistä Strong Ale, Old Ale, Trappisti, Abbey ale blond, Abbey ale dark ja Barley Wine. Omanlaisensa, mutta selkeä ja aloittelijaystävällinen jaottelu.
Olutarvioiden lomassa on pieniä tietoiskuja esim. eri maiden oluista ja olutkulttuureista, jotka kirjaa lineaarisesti lukiessa katkaisevat arvioiden tulvan varsin miellyttävään tapaan. Käytännössä kirja kuitenkin toimii kenties paremmin katalogina tai katsauksena nykyhetkellä tarjolla oleviin oluisiin ja auttaa lukijaa poimimaan sieltä itselle ne parhaiten maistuvat. Periaatteessa saman asian ajavat esim. Olutoppaan kaltaiset sivustot tai vielä sitäkin muodikkaammat mobiilisovellukset, kuten Pint Please tai Untappd. Tässä tullaankin yhteen kirjan kompastuskivistä, sillä digimaailmassa pyörivät arviot ja valikoimat ovat aina ajantasalla, mutta puolen vuoden päästä osaa tämän kirjan oluista ei enää hyllyiltä löydä.
 |
| Anikó Lehtinen |
Toinen asia, joka pisti silmään, oli oluiden pisteiden samankaltaisuus tyylien sisällä. Esim. tällä hetkellä minulla on auki aukeama, jossa on 7 eri vehnäolutta - Paulaneria, Elowehnää, Prykmestar Wehnäbockia jne. Aukeaman oluiden pistehajoama on 2,25-2,5... miten ummikkona selvität mikä on nyt se paras, eli mistä aloitat maistelun jos haluat maistaa erittäin hyvää vehnäolutta? Ongelma toistuu kirjan läpi, joskaan ei aivan yhtä räikeänä - eli suurin osa kirjan oluista on pisteytetty skaalan keskitasolle. Itse olisin kaivannut pisteskaalaa laajemmin käyttöön, jolloin se kenties olisi palvellut asiaan vihkiytymättömien apuna paremmin. Tottahan se on kyllä sekin, että Reittausblogissa lienee myös eniten niitä OK-luokan kasin arvioita...
Kaltaiselleni oluthörhölle, joka on tietysti suurimman osan kirjan oluista jo maistanut, jää lukuelämys kieltämättä hieman vajavaiseksi, mutta voisin kuvitella kirjan olevan hyödyllisempi aiheesta vasta kiinnostuneille, etenkin niille, jotka mobiilisovellusten sijaan haluavat selailla ja mietiskellä tulevia olutnautintojaan ihan oikeasti rapisevien ja konkreettisesti sormissa tuntuvien sivujen välityksellä.
Miellyttävä ja selkeä opus siis, mutta en tiedä onko Reittausblogin aktiivisessa lukijakunnassa juurikaan kohderyhmään kuuluvia - itse mietin, että tämä voisi hyvin toimiva lahjana hörhöjen äideille tai isukeille, kenties parin maistuvan maltaisen kera.
Kiitos arviosta :) Kirja on tarkoitettu nimenomaan niille jotka vasta aloittelevat olutharrastusta ja tarvitsevat hieman tukea ja turvaa tässä oluen maailmassa. Siksi kirjaan on myös yritetty ottaa vain mahdollisimman pysyvässä valikoimassa olevia tuotteita, ja jätetty kaikki erikoistuotteet, kausioluet ja hanakama pois. vaikka oluita voi arvioida netissä/digissä yhä enevissä määrin, minusta kirja on edelleen kiva, ja yiritis laittaa siihen myös paljon muuta tietoa, joten sitä ei olisi tylsä selata. Arviot pyörivät keskiarvossa usein, mutta niihän ne usein tekevät, niin kuin omasta blogistasikin kirjoitit. Kivaa kesää!
VastaaPoista