Rauman kotipanoskenellä menee lujaa. Tekijöitä riittää ja laitteistopuolellakin tapahtuu kehitystä kovaa vauhtia - juuri eilen sain tietää, että kaupungista löytyy nyt Torrvik Bryggerin lisäksi toinenkin kaksikko, jonka kippikattilan maksimi eräkoko lasketaan kolminumeroisin luvuin. Kansalaisopiston kotiolutkurssillani käyneet Lalli & Karvinen luottavat kuitenkin kippikattilan sijaan Braumeisterin mahtiin. Käymiskontrollia varten on hankittu Huurteen kylmäkaappi, jota ohjataan tarkalla termostaatilla - näin onnistuu ympärivuotisesti erityisesti kaksikon mieltymyksien mukaisten lagerien kotivalmistus.
Nyt ensin maistoon tältä kaksikolta omaa savuvehnäreseptiäni mukaillen valmistettu vehnäbock ja sen jälkeen Bohemian Lager.
Savuvehnäbock
Maltaat: Weyermann Oak Smoked Wheat, Pilsner ja Weyermann Cararye
Humalat: Magnum ja Hallertau Perle
Hiiva: Wyeast 3333 German Wheat
Hiivat kun pyöräyttää vehnistyyliin lasiin mukaan niin sameaa ja mahonkisen tummaa on. Tuoksussa on sitä aina niin nautinnollista saksalaistyylistä palvikinkkuista savuisuutta ja taustalla kevyesti neilikkaista vehnäoluen tuntumaa. Savu tietysti dominoi, kuten savuoluessa pitääkin. Oluen lämmettyä mukaan tulee hitunen ruisleipäistä tuntumaakin ruismaltaasta. Suussa tuntuu vehnäoluen pehmeä ja kuohkea tuntuma, johon savumaltaan palvikinkku ja ruismaltaan kevyt mausteisuus ja "karkeus" istuvat hyvin. Vahvuuttakin tuntuu olevan enemmän kuin omassa, lopulta perusvehnän vahvuuksiin jääneessä versiossani. Se ei tunnu alkoholisuutena, vaan runsautena ja pienenä lämmittävyytenä loppuvedossa. Tunnistan tästä kyllä oman pohjareseptini, vaikka hiiva onkin eri. Kokonaisuutena todella miellyttävä ja runsaan savuinen vehnäbock, jossa savumallas ja hiiva antavat suurimman kontribuution, ruismaltaan tukiessa niiden takana. Humalointi jää tarkoituksellisesti taustatekijän rooliin. Oli erittäin mukava maistaa tätä "tribuuttia" - tyylillä ja taidolla tehtyä kaikin puolin täydellisen laadukasta olutta.
Bohemian Lager
Maltaat: Pilsner, Carahell ja Vehnä
Humalat: Hallertau Mittlefrueh ja Cascade
Hiiva: S-23
Kirkasta kultaista olutta, joka vaahtoaa melko maltillisesti. Tekijät varoittelivatkin vaahdon vähyyttä - kirkastusta oli kuulemma tehty pariinkin otteeseen ja kaverit epäilivät, josko olisi hiiva käynyt jo niin vähiin, ettei jälkikäyminen onnistukaan enää normaalisti. Pullossa oli hyvin hyvin hentoinen kerros hiivaa pohjalla, tai en tiedä voiko sitä enää kerrokseksi sanoa, pikemminkin sellainen utu vaan. Hiilihappoja kuitenkin onneksi löytyy, mutta maltillisesti toki. Muutenhan tämä on hyvin puhdaspiirteinen lager. Tuoksussa on puhdasta maltaisuutta, hieman ruohoisuutta ja hieman kukkaisuuttakin. Aromit ovat selkeitä ja raikkaita. Maussa on lopussa hieman hunajaisuutta ja hedelmäisyyttäkin. Katkeruus jää hyvin kevyeksi ja sitä voisi olla omaan makuuni enemmänkin. Voisi olla minkä tahansa saksalaispanimon helles, niin laadukasta ja puhdaspiirteistä tavara on. Jotta tällaiseen lopputulokseen pääsee, on sekä panoprosessin, että käymiskontrollin oltava kunnossa. Upea suoritus!
Hieno nähdä, miten pussimäskäyksestä alkanut harrastus on jo alle vuodessa kehittynyt ammattimaiseen sekä prosessin, että lopputuloksen laatua korostavaan suuntaan. Itse en tästä krediittiä voi ottaa, kaikkia asioita ei nimittäin kotiolutkurssillani näin syvällisesti opeteta. Jonkinlaisena alkuun panevana voimana ja innoittajana voin toki itseäni pitää ja siitä olen tietysti iloinen ja ylpeä. Mahtava homma! Maistamatta jäi vielä Bavarian Mandarina Ale ja Punainen Lager, joista luvassa arviot myöhemmin.
Bohemian Lager
Maltaat: Pilsner, Carahell ja Vehnä
Humalat: Hallertau Mittlefrueh ja Cascade
Hiiva: S-23
Kirkasta kultaista olutta, joka vaahtoaa melko maltillisesti. Tekijät varoittelivatkin vaahdon vähyyttä - kirkastusta oli kuulemma tehty pariinkin otteeseen ja kaverit epäilivät, josko olisi hiiva käynyt jo niin vähiin, ettei jälkikäyminen onnistukaan enää normaalisti. Pullossa oli hyvin hyvin hentoinen kerros hiivaa pohjalla, tai en tiedä voiko sitä enää kerrokseksi sanoa, pikemminkin sellainen utu vaan. Hiilihappoja kuitenkin onneksi löytyy, mutta maltillisesti toki. Muutenhan tämä on hyvin puhdaspiirteinen lager. Tuoksussa on puhdasta maltaisuutta, hieman ruohoisuutta ja hieman kukkaisuuttakin. Aromit ovat selkeitä ja raikkaita. Maussa on lopussa hieman hunajaisuutta ja hedelmäisyyttäkin. Katkeruus jää hyvin kevyeksi ja sitä voisi olla omaan makuuni enemmänkin. Voisi olla minkä tahansa saksalaispanimon helles, niin laadukasta ja puhdaspiirteistä tavara on. Jotta tällaiseen lopputulokseen pääsee, on sekä panoprosessin, että käymiskontrollin oltava kunnossa. Upea suoritus!
Hieno nähdä, miten pussimäskäyksestä alkanut harrastus on jo alle vuodessa kehittynyt ammattimaiseen sekä prosessin, että lopputuloksen laatua korostavaan suuntaan. Itse en tästä krediittiä voi ottaa, kaikkia asioita ei nimittäin kotiolutkurssillani näin syvällisesti opeteta. Jonkinlaisena alkuun panevana voimana ja innoittajana voin toki itseäni pitää ja siitä olen tietysti iloinen ja ylpeä. Mahtava homma! Maistamatta jäi vielä Bavarian Mandarina Ale ja Punainen Lager, joista luvassa arviot myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.