Ensimaistossa Reittausblogin Kokkovuoren Kepeä

Ensimaistossa juhannusaattona keittämäni Kokkovuoren Kepeä. Keitin samana päivänä kaksi olutta, toinen on Kokkovuoren Tuhti, joihin käytin kaikki kaapista löytyneet jo hieman ikääntyneet maltaat ja pakastimen kaikki humalat pois. Tilannehan oli sellainen, etten ollut tässä lisääntymis- ja remppakiireiden keskellä tehnyt olutta kotona neljään kuukauteen. Ihan täysin panematta en kuitenkaan niin pitkää aikaa ollut, sillä "Kemianryhmän" olutkurssi, jossa tehtiin kaksi keittoa, mahtuu tuohon neljän kuukauden jaksoon. Niitä ei kuitenkaan tehty täällä kotona, eikä minun mallasvarastostani.

Kukkaa meni keittoon "kohtuullisesti"

 

Päätin tehdä nämä oluet pussimäskäämällä vanhaan tyyliin. Maltaita oli niin paljon, noin 10 kiloa, että käytin kahta siiviläpussia ja kattilan sijaan mäskäimenä toimi käymispönttö. Laitoin siis molemmat pussit yhteen mäskiin. Toiseen pussiin laitoin perusmaltaat ja toiseen karamellimaltaat. 

Ensin mäskäsin "Kokkovuoren Tuhdin", johon otin ilman huuhtelua molemmista mallaspusseista pelkän ensivierteen. Tyylillisesti oluesta tulee kai jonkin sortin Amber Ale tai American Strong Ale, mutta itse lokeroin sen jo tekovaiheessa toffeelikööriksi, sillä karamellimaltaan osuus koko mallaspohjasta on peräti 38%. Koko mallaspohja menee näin: Sahtimallas, Cara Pale, Cara Plus, Ruis, Pilsner, Vehnä ja Crystal 300. Humaliksi ladoin aivan julmetun määrän eri jenkkejä pakastimen perältä - Cascade, Citra, Centennial ja Simcoe - kaikki 5 min kohdalla keittoon, yhteensä noin 16 grammaa per litra. Naurettavan paljon siis. Katkeroon meni Magnumia, sitäkin 6 grammaa per litra - laskennalliset IBUt reilu 200, mutta arvelin tällä karamellimaltaan määrällä sen olevan jotenkin kohtuullista. Tämä kävi noin 8% vahvaksi Safale S-04:llä.

Seuraavaksi mäskäsin toista olutta varten uudelleen pelkän perusmallaspussin, eli mallaspohjaksi Sahtimallas, Ruis, Pilsner ja Vehnä. Keittoon Magnumia katkeroksi noin 50 IBUn verran ja aromiin yhdistelmää Saaz ja Hersbrucker, taas viiden minuutin kohdalla ja nyt 11 grammaa per litra. Tämä olut kävi noin 4,6% vahvaksi WLP041:llä ja nimeksi annoin "Kokkovuoren Kepeä". 

Tuhdista luvassa juttua myöhemmin, mutta nyt maistoon Kokkovuoren Kepeä, jonka pullotuksesta on aikaa 13 vuorokautta.

Kokkovuoren Kepeä

Original Gravity (OG):    1.041
Final Gravity (FG):       1.007
Alcohol by Volume (ABV):  4.4 % (+ noin 0,2% pullokäymisestä eli ~4,6%)
Colour (EBC): 17.0
Bitterness (IBU): 65.1 

Boil Time (Minutes):  60

Grain Bill
----------------
Sahtimallas (57.34%)
Rye Malt (27.36%)
Pilsner (7.79%)
Wheat Malt (7.51%)

Hop Bill
----------------
Magnum Pellet (12.5% Alpha) @ 30 Minutes (Boil) (1.8 g/L)
Hersbrucker Pellet (2.7% Alpha) @ 5 Minutes (Boil) (6 g/L)

Saaz Pellet (3.9% Alpha) @ 5 Minutes (Boil) (5.6 g/L)

Single step Infusion at 66°C for 90 Minutes.
Fermented at 18°C with WLP041 - Pacific Ale

Utuinen kultaoranssi olut - hyvin on kirkastunut vaikka pullotuksesta ei tosiaan kovin kauaa ole. Tuoksu on maitokauppaolutmainen - tällä tarkoitan lähinnä intensiteettiä, joka on hieman pliisu. Sitruunasoodamaista, kukkaista ja hieman ruohoista humalaa nousee mukavasti, mutta mallaspuoli on jossain kaukana takana. Saazin ja Hersbruckerin yhteispeli toimii ja tuoksu on miellyttävä, vaikka yleisilme kepeä onkin. Maku on onneksi voimakkaampi ja suutuntuma humalaöljyisen runsas. Kukkaisuutta, ruohoisuutta ja Saazille ominaista sitrusmaisuutta, joka kuitenkin poikkeaa selvästi jenkkityylistä. Aivan järjetön määrä aromihumalaa keiton loppuun menikin - en olisi normipanossa laittanut tuosta kuin ehkä puolet. Mallaspohjasta ehkä rukiin mausteisuus ja "kovuus" nousee jotenkin esiin, mutta loppu on neutraalia "maltaisuutta" maitokauppatyyliin. Hiivaisuuttakin on vielä hieman taikinamaisesti joukossa, mutta se poistunee parin viikon lisäkypsytyksellä. Vaikuttaa ihan maitokaupan tiukasti humaloidulta peruskamalta, eli pätevää ja miellyttävää janojuomaa kesälomalle, mutta ei kuitenkaan sellaista, että tekisin mallasmela tanassa vastaavaa heti uudelleen. Valovuosia parempi tämä kuitenkin on kuin pilantuneet yli-ikäiset maltaat kaapinperällä.