Ladalla liikkuvan porilaismatkailijan olutta maistoon jälleen. Syyläri Steam Beer on aiemmin maistetun La(da)gerin sisarolut. Steam Beer, eli höyryolut, tunnetaan myös genrenimellä California Common ja sen tunnetuin kaupallinen edustaja on Anchor Steam Beer. Höyryolut käytetään lagerhiivalla, mutta korkeammassa lämpötilassa kuin perinteiset lagerit, jolloin hiivan tuottamat käymisaromit tulevat esiin korostuneemmin.
Syyläri on La(da)gerin kanssa samalla mallaspohjalla valmistettu, mutta höyryoluen tapaan siis korkeammassa lämpötilassa käytetty ja jenkkihumalilla maustettu. Vahvuutta tässäkin 5,5%.
Jälleen vaalean kultaista, miltei kirkasta olutta. Tuoksu on nyt kukkaisempi, hieman sitrushedelmäisempi ja diasetyylittömänä hiivaisuudeltaan jopa neutraalimman tuntuinen kuin kylmemmässä käytetty La(da)ger. Maltaisuus tuoksuu puhtaana, keksimäisen viljavana. Maku on pehmeämpi kuin lager-versiossa, jenkkihumalat tulevat kukkaisen greippisenä ja loppua kohti voimistuvasti hieman suuta supistavan sitrusmaisina. Katkeruus on keskivaiheilla tuntuva, mutta hälvenee sitten pehmeämpää jälkimakua kohti mentäessä - jännä efekti. Diasetyyliä ei tässä ole, joten makukin on rungon puolesta neutraalimman oloinen ja kevyemmän tuntuinen. Olen usein tshekkipilseissä kokenut, että diasetyyli tekee suutuntumasta täyteläisemmän oloisen. Ohut ei tämäkään missään nimessä ole, runko riittää hyvin. Oluen lämmettyä hieman mukaan tulee hieman ruohoisuutta ja pellettimäisyyttä ja lopulta pullosta hiivatkin kaatamalla myös kevyttä mausteisuutta. Höyryolut toki kuuluukin nauttia ilman hiivoja. Hyvä olut tämäkin, mutta jenkkihumalineen tavanomaisemman makuinen kuin tshekkisuuntaan niiannut La(da)ger.
Jälleen vaalean kultaista, miltei kirkasta olutta. Tuoksu on nyt kukkaisempi, hieman sitrushedelmäisempi ja diasetyylittömänä hiivaisuudeltaan jopa neutraalimman tuntuinen kuin kylmemmässä käytetty La(da)ger. Maltaisuus tuoksuu puhtaana, keksimäisen viljavana. Maku on pehmeämpi kuin lager-versiossa, jenkkihumalat tulevat kukkaisen greippisenä ja loppua kohti voimistuvasti hieman suuta supistavan sitrusmaisina. Katkeruus on keskivaiheilla tuntuva, mutta hälvenee sitten pehmeämpää jälkimakua kohti mentäessä - jännä efekti. Diasetyyliä ei tässä ole, joten makukin on rungon puolesta neutraalimman oloinen ja kevyemmän tuntuinen. Olen usein tshekkipilseissä kokenut, että diasetyyli tekee suutuntumasta täyteläisemmän oloisen. Ohut ei tämäkään missään nimessä ole, runko riittää hyvin. Oluen lämmettyä hieman mukaan tulee hieman ruohoisuutta ja pellettimäisyyttä ja lopulta pullosta hiivatkin kaatamalla myös kevyttä mausteisuutta. Höyryolut toki kuuluukin nauttia ilman hiivoja. Hyvä olut tämäkin, mutta jenkkihumalineen tavanomaisemman makuinen kuin tshekkisuuntaan niiannut La(da)ger.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.