Kotiolutta: LaKe Homebrew Craft IPA & Bulk Pilsner

Seuraavaksi maisteluun Lauri Lepän LaKe Homebrewn kaksi samasta mäskäyksestä erotettua olutta, IPA ja Pils. Sain oluet postitse joulukuun puolivälissä ja nyt on viimein aika ottaa ne maistoon. Jääkaapissa on ollut havaittavissa sellaista positiivista ruuhkaa viime aikoina...

Tekijän saatteesta:

Aloitin kotipanemisen käytännössä yksinomaan laatimiesi pussimäskäysohjeiden perusteella alkuvuodesta 2016. Muutamat oppirahat makseltiin etenkin hiilihapotuksen suhteen (useampi satsi oli todella epätasaisen hapottunut ja yhden pullonkin sain räjähtämään). Nyt välineistö on päivittynyt, rutiini muodostunut ja ymmärrys reseptiikan päälle kehitynyt siihen pisteeseen, että ihan juomakelpoista tavaraa saa aikaiseksi.

Viimeisessä satsissa päätin kokeilla, josko saisin samasta vierteestä tehtyä kahta täysin erilaista olutta. Hieman belgialaisten luostarien ensivierre- ja huuhteluoluiden tapaan, muttei aivan. Mäskäsin yhden ison ja vahvan vierteen, jota laimensin kahteen keittokattilaan eri suhteissa. Humaloin kummatkin oman reseptinsä mukaan, ja käytin eri lämpötiloissa eri hiivoilla. Tuloksena jenkki-IPA ja tsekki-pilsner, jotka saivat leikillisesti nimet Craft&Bulk: Craft IPA ja vastaavasti Craft&Bulk: Bulk Pilsner.

Pilsner on vieläpä käytetty Brülosophy-sivuston "Quick Lager"-metodilla, jossa käymisvaihetta nopeutetaan lämpötilasäädöillä, ja varsinaista lagerointivaihetta ei olekaan. Lopputulos on omasta mielestäni maultaan varsin puhdas vaaleahko lager mukavalla tsekki-viballa, jota nautin ensimmäisen pullon jo 29 päivää panopäivän jälkeen. IPA puolestaan on mukavan pehmeä ja varsin helposti juotava.

 Speksit: 

Craft IPA
OG 1.060, FG 1.012 = ~6,5%
Maltaat: Pale Ale, Munich, Cara Hell
Humalat: Mosaic, Amarillo, Simcoe, Magnum
Pullotettu 20.11.2016

Bulk Pilsner
OG 1.048, FG 1.010 = ~5,2%
Maltaat: Pale Ale, Munich, Cara Hell
Humalat: Saaz, Magnum

Pullotettu 25.11.2016

Laseihin kaatuu väreiltään identtiset kultaoranssit ja kirkkaat oluet. Pilsin ylle muodostuu tiiviimpi vaahto, mutta lasivalinnalla ja kaatotavallakin on tässä merkitystä - IPA-lasiin, jossa olut vaahtoaa yleensä voimakkaasti, kaadoin varovaisemmin, kun taas Pilsille valitsemaani Maku Brewingin lasiin kaadoin niin, että lasi oli enemmän suorassa ja olut sai vaahdota vapaammin. 

Molemmat oluet tuoksuvat raikkailta ja puhtailta eli laadukkailta. IPAssa on kukkaketomaista ja sitruksista, miltei parfyymimäistä tuntua. Pilsissä taas tuoksuu puhdaasti leipäinen ja keksimäinen maltaisuus, kevyen sitrusmaisen humaloinnin tuntuessa taustalla. Niinhän hiivoista kerrotaan, että toiset korostavat maltaita ja toiset humalia - toki IPAssa on varmasti enemmän humalaakin, mutta näin rinnakkain vertailtaessa oluiden maltaisuuden tuntu on kyllä huomattavan erilainen. Se maltaisuus joka IPAsta erottuu on enemmän kevyen karamellimaista ja hieman toffeemaista, kun taas Pilsissä se on nimenomaan enemmän sitä perusmaltaisuutta eli leipäisyyttä ja keksimäisyyttä. Varmasti myös omat aiemmat maistelukokemukseni sekoittavat pakkaa - ehkä IPA nyt vaan tuoksuu karamelliselta, koska olen aiemminkin tottunut tämän tyylisen humaloinnin yhdistämään karamellimaiseen maltaisuuteen? Toffeeta sieltä nyt ainakin tulee, vaikka kuinka yritän blokata karamellisuuden pois mielestäni... lagerista sitä ei taas löydy. Jännittävää!

Pils maistuu aivan siltä kuin lagerin pitääkin - puhdas maltaisuus, hieman ruohoisuutta ja kukkaisuutta sekä Saazin kevyt sitrusmainen tuntuma. Katkeruus jää hieman kesyksi omaan makuuni - pils saisi olla hieman purevampikin. IPA laskeutuu kielen päälle huomattavasti terävämpänä, suoraviivaista sitrusta, pihkaisuutta ja loppupuolella Mosaicin mustaherukanlehtimäisyyttä. Molemmissa puhtaus ja raikkaus on ensiluokkaisen hyvä. Hyviä oluita molemmat. Maltaan tuntumaan jään nyt maussakin kiinni. Pilsissä maltaisuus on pehmeää ja "aidompaa". IPAssa koko suutuntuma tuntuu terävämmältä, joskin hieman täyteläisemmältä, mutta ei juuri ollenkaan "maltaiselta". Mallaspohja on sama, mutta oluet maistuvat mallaspohjiltaan huomattavan erilaisilta - näin siis hiiva, humalat ja käymisprosessi kaikkineen vaikuttavat olennaisesti makuaistimuksiin. Jopa siis niin, että aistimus mallaspohjasta muuttuu aivan erilaiseksi eri oluiden välillä. Mielenkiintoista. 

IPA on omaan makuuni hyvin miellyttävä sitrusvetoinen perus-IPA. Hiilihappoja on sopivasti ja olutta on miellyttävä juoda sen puhtauden ja raikkauden takia. Humalat maistuvat selkeästi läpi, eikä mitään häiritseviä piirteitä ole. Katkeruus on omaan makuuni hieman kesy, verraten vaikka juuri eilen nauttimaani Hopping Brewstersin Warthogiin, jossa katkero oli runsaampi ja pitkäkestoisempi. Katkeron annostelu on kuitenkin nimenomaan niitä tekijän omia makuasioita ja tässä katkeroa on kuitenkin aivan nykyisen IPA-standardin mukaisesti. Olutravintolan hanassa tekisi varmasti kauppansa - helposti nautittava, kuten tekijä itsekin toteaa ja laatutasoltaan kiitettävä IPA.

Pils on puhtaan maltainen, raikas ja IPAa kaikin puolin kevyempi. Aivan todella mainiota olutta jokapäiväisiin nauttimistarkoituksiin ja ruualle kuin ruualle. Omaan makuuni kaipailen tähän enemmän katkeruutta, sillä nyt mielestäni jäädään esim. klassikko Pilsner Urquellin tasosta huomattavasti alemmas - se jättää loppumaun hieman tyhjän päälle ja sellainen viimeinen iskevyys puuttuu. Lagerina aivan "täysipainoisten" lagerien veroinen - tällä tarkoitan sitä, että "quick lager"-metodi ei omaan suuhuni erotu millään tavalla, eikä olut poikkea yleiseltä makuprofiililtaan ja tuntumaltaan kaupallisista lagereista.

No hemmetti, olipa siis todella hienoja kotioluita Laurilta ja jälleen opettavainen maistelu eri metodien saloista -  tästä iso kiitos tekijälle ja onnea myös tuleviin panoihin!