Kotiolutta: The Brewery of the Crypt Dweller Miami Weiss

Hämeenlinnan sahtialueilta ponnistava kotipanimo The Brewery of the Crypt Dweller lähestyi mittavalla maistelusetillä, josta seuraavaksi maistoon vehnäolut Miami Weiss. Kotipanimon kattiloiden ääressä häärää nimimerkki Ville Vuorinen, jonka saatesanat kertovat seuraavaa:

The Brewery of the Crypt Dweller on 'virallisesti' perustettu vuonna 2015 loppupuolella, jolloin avasin kotipanimolle facebookiin sivut. Nimi on tietynlainen korni tribuutti B-luokan kauhuelokuville ja metallin eri alagenreille. Näitä teemoja koitan monipuolisesti viljellä etiketteihin. Miami Weiss on pieni poikkeus, sillä siinä kumarretaan yleisesti 80-luvun meiningille sekä ehkä pieni kumarrus myös synthwaven suuntaan. Paneskelua on tullut harrastettua muistaakseni vuodesta 2012. Pari kolme ekaa satsia tein uutteista, mutta sen jälkeen siirryin täysmäskäykseen. Viimeiset kaksi vuotta on ollut aika tohina päällä, mutta sitä ennen tein hieman rennommalla otteella.

Välineinä mulla on nykyään 38,5 litrainen hanallinen termoastia mäskäykseen ja 30 litran alumiinikattila keittoon plus kaikkea pientä sälää siihen päälle. Varsin manuaalista meininkiä siis vielä toistaiseksi. Olen rakentamassa automaattista Grainfather/Braumeister-kopiota, mutta muut harrastukset ovat vaatineet sen verran aikaa, että rakentaminen on vasta alkupuolella vaikka välineitä on haalittu jo parin vuoden ajan kasaan. Mutta manuaalivehkeet toimivat mukavasti ja prosessi on melko helppo kun toistoja on tullut niin eipä ole kiirettä rakennella.

Saatteessa kerrotaan oluesta seuraavaa:

Sanaleikki tässäkin oluen nimessä. Ei varmaankaan tarvitse mainita mistä. Idea oli hakea sellaista kesäistä meininkiä nimeen, joka kuitenkin kumartaisi syvään 80-luvulle. Olut itsessään on varsin perus hefe. Pikkuisen banskua ja korkeat hiilihapot.

 Speksit:

Miami Weiss
Hefeweizen, 5.0%, 11 IBU, 8.5 EBC

Maltaat: Vehnä, Pilsner
Humalat: Tradion

Pullo suhahtaa avataessa iloisen reilusti, mutta tavara pysyy aloillaan. Hiilihappoja pitäisikin olla reilusti. Ilman hiivoja kirkas ja hiivoilla toki asianmukaisen samea vehnä, joka rakentaa vehnikselle tyypillisen runsaan vaahtokukan. Niinkin runsaan, että kuvassa näkyvä kaato hieman epäonnistui. Ei se aina onnistu konkariltakaan. Tuoksu on pehmeän banaanimainen, vehnäisen hiivaleipäinen ja aavistuksen kukkainen. Ei mitään kikkailua, vaan konstailematon ja aito vehniksen tuoksu. Hyvä runsaus tuoksussa, ei vaikuta pliisulta ja herättää odotuksia. Maku on myös hyvä, enemmän happaman vehnäinen kuin tuoksu antoi odottaa, mutta yhtä lailla banaaninen ja toki tyylille ominaisesti myös neilikkainen. Hiilihapot jyräävät parilla ensimmäisellä hörpyllä jopa limonadimaisesti ja tuntuvat peittävän makua pistelevyytensä alle. Lasia pyörittelemällä ne kuitenkin asettuvat paremmin itselleni sopivalle tasolle. Mitäs tätä nyt enempää analysoimaan - tämä on laadukas ja maukas perusvehnis. Kohtalaisen hyvät banaanit, hyvä raikkaus ja hyvässä iskussa. Vehnisfanille, kuten mulle, erittäin bueno!