Kotiolutta: The Brewery of the Crypt Dweller Repulse Milk Stout

Hämeenlinnan sahtialueilta ponnistava kotipanimo The Brewery of the Crypt Dweller lähestyi mittavalla maistelusetillä, josta seuraavaksi maistoon Milk Stout Repulse. Kotipanimon kattiloiden ääressä häärää nimimerkki Ville Vuorinen, jonka saatesanat kertovat seuraavaa:

The Brewery of the Crypt Dweller on 'virallisesti' perustettu vuonna 2015 loppupuolella, jolloin avasin kotipanimolle facebookiin sivut. Nimi on tietynlainen korni tribuutti B-luokan kauhuelokuville ja metallin eri alagenreille. Näitä teemoja koitan monipuolisesti viljellä etiketteihin. Miami Weiss on pieni poikkeus, sillä siinä kumarretaan yleisesti 80-luvun meiningille sekä ehkä pieni kumarrus myös synthwaven suuntaan. Paneskelua on tullut harrastettua muistaakseni vuodesta 2012. Pari kolme ekaa satsia tein uutteista, mutta sen jälkeen siirryin täysmäskäykseen. Viimeiset kaksi vuotta on ollut aika tohina päällä, mutta sitä ennen tein hieman rennommalla otteella.

Välineinä mulla on nykyään 38,5 litrainen hanallinen termoastia mäskäykseen ja 30 litran alumiinikattila keittoon plus kaikkea pientä sälää siihen päälle. Varsin manuaalista meininkiä siis vielä toistaiseksi. Olen rakentamassa automaattista Grainfather/Braumeister-kopiota, mutta muut harrastukset ovat vaatineet sen verran aikaa, että rakentaminen on vasta alkupuolella vaikka välineitä on haalittu jo parin vuoden ajan kasaan. Mutta manuaalivehkeet toimivat mukavasti ja prosessi on melko helppo kun toistoja on tullut niin eipä ole kiirettä rakennella.

Saatteessa kerrotaan oluesta seuraavaa:

"Nimi 'Repulse' on sanaleikki sanoista Repulse ja RePulse. Repulse tarkoittaa inhottavaa, mutta kun sen jakaa osiin niin sen voi ymmärtää myös pulssin uudelleen käynnistymisenä. Tätä tukee etiketissä oleva Evil Deadin juliste, jossa ollaan herätty uudestaan henkiin. Olut itsessään on varsin perus 4,6% stout, mutta mielestäni erittäin hyvin onnistunut matalaan alkoholiprosenttiin nähden."

Speksit:

Repulse
Milk Stout, 4,6%, 39 IBU, 91 EBC

Maltaat: Pale Ale, Munich, Cara Pale, Crystal 60/150/300, Chocolate, Carafa Special II
Humalat: Magnum, Fuggles

Lisäksi laktoosia. Pullotettu 11/2016

Tummanruskeaa, runsaan ja tiiviin vaahtokukan päälleen muodostavaa olutta. Annoin pullon lämmetä huoneenlämmössä miltei tunnin jääkaapista ottamisen jälkeen ja se kannatti - tuoksu avautuu nyt maukkaan maitosuklaisena ja kermakahvisena sekä hieman kukkaisen humalaisena. Intensiteetti on tietysti vahvuudesta johtuen maltillinen, mutta aromit kuitenkin selkeitä ja miellyttäviä. Laktoosi tekee kaikesta niin maitoisen pehmeää, tuoksussakin. Maku on odotetun kaltainen - siinä on maitokaakaota, kahvimaisuutta ja konvehtimaista suklaisuutta, sekä laktoosin johdosta tiettyä makeutta ja pehmeyttä. Runko on kauppavahvuiselle erinomaisen hyvä. Katkeruutta on tasapainoisesti - se kontraa makeutta asianmukaisesti, mutta ei ota itselleen roolia. Pehmeä tumma maltaisuus pysyy pääarkkitehtina alusta loppuun. Hämeenlinnalaispanija on tehnyt tasapainoisen ja kauppavahvuiseksi runsasmakuisen oluen - sitä on pakko arvostaa.

Jos kaupalliset pienpanimot Suomessa pystyisivät näissä vahvuuksissa AINA näin maukkaisiin lopputuloksiin, ei meillä olisi hädän päivää. Valitettavasti iso osa kauppavahvuisista stouteista on kuitenkin vetistä pliisuilua. Rohkeutta kaipaa kaupallinen puoli - "suomalaiseen makuun" kevennettyjä tuotteita on oman näkemykseni mukaan aivan turha tehdä.