Olen taas pitkästä aikaa sukeltamassa oikein perinteisen rinnakkainmaistelun melskeeseen. Vastakkain on asettumassa kaksi Alkon valikoimiin tullutta IPA-uutuutta, joista Suomea edustaa Kemiönsaarelaisen Kimiton American IPA ja Ruotsia edustaa olutfestareilla aina pisimmät jonot kartuttavan Omnipollon Zodiak IPA. Zodiak ei ole varsinaisesti uutuusolut, mutta toki uutuus Alkon valikoimissa. Kimiton American IPA sen sijaan on panimon uusinta uutta. Omnipollon olut on valmistettu Belgiassa "vuokrapanimo" De Proefilla, jossa myös suurin osa Mikkellerin oluista valmistetaan.
Siirrymme spekseihin. Molemmat oluet kellottavat 6,2% vahvuuden. Alkon mittauksissa Kimiton oluen katkeropitoisuus on 96 EBUa, Omnipollon 66 EBUa. Kantavierreväkevyys Omnipollo 14 platoa, Kimito 14,4 Platoa. Eli teoriassa Kimitossa olisi enemmän jäännössokereita ja se olisi myös huomattavasti katkerampi. Käytännössä aistiarviot ja teoria eivät tosin läheskään aina kohtaa. Huomattavaa on, että ruotsalainen irtoaa halvemmalla, mutta ei toki halvalla, maksaen 4,59€ per pullo, kun suomalaisesta saa maksaa 4,93€ per pullo.
IPAssa kiinnostaa erityisesti humalat. Omnipollo lyö tiskiin klassisen jenkkikolmikon; Simcoe, Citra ja Centennial. Näihin luotettuihin lajikkeisiin olut ei ainakaan kaadu. Kimitossa on enemmän variaatiota, kattauksen ollessa; Magnum, Chinook, El Dorado, Cascade ja Azacca.
Kimito pääsee kotiedun turvin Spiegelaun IPA-lasiin. Omnipollon sujautan Sori Brewingin logolla komistettuun Rastalin astiaan. Mieluusti pistäisin toki molemmat IPA-lasiin, mutta nyt on käynyt niin, että astianpesukone on syönyt Harrin toisen IPA-lasin, joten näillä mennään. En kuitenkaan usko, että IPA-lasin alaosan poimutetusta dildo-osasta on mitään maagista hyötyä oluen ulosantiin ja muutenhan nämä ovatkin suhteellisen samanmallisia.
Pullojen ulkopuolelta tarkasteltuna Omnipollo on utuisemman samea ja Kimito kirkkaampi - IPAssa tämä ei suinkaan aina tarkoita hiivaisuutta, vaan kyse voi olla myös kuivahumaloinnissa irronneista humalaöljyistä tai esim. vehnää tai kaurahiutaleita sisältävästä mallaspohjasta. Omnipollon etiketti itseasiassa kertookin ohramaltaan lisäksi käytetyn myös juurikin vehnää ja kaurahiutaleita. Kimito luottaa pelkkään ohramaltaaseen. Kimiton päiväys on 13.4.2018 ja olut on Keikyblogin jutun mukaan pullotettu lokakuussa. Omnipollon päiväys on 19.9.2018 ja pullotus kenties vuosi sitä ennen?
Omnipollo kaatuu lasiin sameampana ja enemmän oljenkeltaisena, kun taas Kimito on kirkkaampi, joskin silti utuinen, ja oranssihtavampi. Tuoksussa Omnipollo hyökkää tiukan sitrushedelmäisenä ja suorastaan pellettimäisen vehreänä sekä mentholimaisena. Kimiton tuoksu nousee lasista maltillisemmin ja pehmeämmän sekä kypsemmän hedelmäisenä. Omnipollossa on myös eksoottisemman hedelmämixin kaikuja. Kimito on tuoksultaan selvästi maltaisempi, itseasiassa varsin miellyttävän viljainen. Pidän kuitenkin enemmän Omnipollon iskevämmästä, klassista jenkki-IPAa hönkivästä tuoksusta. Jos pitäisi veikata, niin sanoisin Omnipollossa olevan huomattavasti enemmän kuivahumalaa.
Kimiton maku on hyvä. Se alkaa viljavan maltaisena, vain aavistuksen makeana ja kääntyy sitten tiukan katkeron ja kukkaisen sitrushedelmäisyyden saattelemana kuivaan ja pitkäkestoisen katkeraan loppusointiin. Nyt on Arden sanoin "peräkärry kytketty" eli katkero-osasto toimii kybällä! Omnipollo on selvästi hedelmäisempi - tässä on sitä sitrusta, appelsiinia, ananasta ja melkein jopa minttumaisen mentholimaista "pellettimäisyyttä". Todella intensiivinen maku, jossa hedelmäisyys on mukana heti alkumausta asti, muuttuen vasta jälkimaun puolella enemmän yrttisen humalaiseen meininkiin. Katkeruutta on tässäkin riittävästi, mutta aistimus on Kimitossa hieman terävämpi. Kimito on hyvä, mutta Omnipollon kokonaisuus on parempi. Kimito kaipaisi voimakkaampaa hedelmäisyyttä.
Suutuntumaltaan oluet ovat molemmat keskitäyteläisiä. Kimito on hieman makeampi ja runsaamman maltainen sekä aavistuksen hiilihappoisempi. Omnipollossakin on purentaa, eli aivan nykytrendiin, eli mehumaisen hedelmäiseen yleisilmeeseen ei onneksi mennä.
Olin hieman skeptinen Omnipollon hypen suhteen, mutta joudun nyt myöntämään, että Zodiak on erinomainen IPA. Miehitän silti olutfestareilla ennemmin Lammin Sahdin tiskiä kuin liityn Omnipollon suklaafudgejunaan - sen verran anarkistihenkeä sentään vielä löytyy. Jos Omnipollo on peräti kansainvälinen huippu, niin Kimitolla on siihen vielä matkaa, mutta Suomen tasolla heillä on tässä varsin hyvä IPA, jossa erityisesti katkerointi toimii ja viljainen, selkeästi erottuva maltaisuus ansaitsee myös kiitokset. Lisäksi tämä oli nyt ilmeisesti ensimmäinen keitto - eli kehityspotentiaalia löytyy!
Ai niin! Älkäämme unohtako 50-50 miksausta. Oluet ovat toki jo hieman lämmenneet, mutta täytyyhän se kokeilla. Tuoksun hedelmäisyydestä säilyi sekoituksen jälkeen yllättävän suuri osa - se intensiivisyys vaan kestää, vaikka sitä blendaisi. Maussa sama homma - Omnipollon humalointi tuntuu kestävän hyvin ja nousee framille, mutta katkerokin on saanut uutta boostia ja jälkimaku hieman makeutta. Ei huono blendaus ollenkaan. Paransi Kimitoa, mutta ei toisaalta tuntunut juurikaan heikentävän Omnipolloa.
Olipa mielenkiintoinen ja herkullinen tupla. Humalantarve tuli
tyydytettyä sekä hamppukasvin maun, että aistivaikutuksen muodossa.
Varsin rentouttavaa puuhaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.