Olutarvio: Kukko Vehnä 5,5%

Kukko Vehnä

Panimo: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Laitila
Oluttyyli: Hefeweizen
Alkoholipitoisuus: 5,5%
Saatavuus: Maitokaupat (Ostopaikka: Citymarket Rauma, 2,79€ / 0,5l)

Kukko Vehnän uusi 5,5% versio lanseerattiin Alkon helmikuisten käsityöläisoluiden joukossa ja aluksi sitä saikin myydä vain Alkossa. Nyt rajoite on ilmeisesti poistunut, sillä olut osui silmään ihan kotoisen Citymarketin alahyllyltä. Alkosta en raaskinut 0,33-litraista pulloa ostaa yli neljän euron hintaan, eikä panimolta tällä kertaa tippunut näytteitäkään, joten sinänsä mielenkiintoinen vehnä jäi odottelemaan parempia aikoja ja nyt ne ajat sitten tosiaan koittivat - Alkon hinta on 4,05€ pikkuputelilta ja nyt Citymarketissa puolen litran tölkki 2,79€. Siinä on muuten litrahinnassa melko railakas ero! 

Reseptiä on muutettu tähän vahvempaan - vai pitäisikö sanoa aidon vahvuiseen versioon - eli kyseessä on eri olut kuin 4,7% vahvuinen Kukko Vehnä. Vehnäolut toki silti, mutta eri reseptiikalla. Oluessa on käytetty baijerilaisia vehnämaltaita ja lisäksi ohramaltaita (Pilsner, Caramel Pale, Carared) sekä humalina saksalaisia Magnumia, Hersbruckeria ja Perleä. Sosiaalisesta mediasta bongasin panimon edustajalta myös tiedonjyväsen, että vierteestä alkoholiksi muuttaen sokereita ahmimassa on ollut Ruppaner panimon perinteikäs vehnähiiva.

Kohtuuhintaista vehnää siis kaupan hyllyltä. Lidlin vastaava "halpavehnä" Perlenbacher Patronus karahti aiemmin kiville Weihenstephanerin verrokkina, mutta miten käy Kukko Vehnän nyt soolomaistelussa? 

Lasiin kaatuu ihan kunnon vehnikseltä näyttävää tavaraa. Sameahkoa ja pirteästi vaahtoavaa. Vaahtokukka ei kuitenkaan ole niin tiheäkuplaisen kermainen ja kestävä kuin esim. jo mainitussa Weihenstephanerissa. Tuoksu tarjoaa hyvät kypsät banaanit ja neilikkaisuudet, mutta on myös runsasmaltainen ja hieman mausteinen. 4,7% versio oli väriltään vaaleampi ja pikemmin sitruunainen kuin banaanimainen, joten eroa siihen tulee selvästi - ja parempaan suuntaan. Suutuntuma on myös varsin täyteläinen, mutta hiilihappoja saisi olla kuohkeammin - siis enemmän, mutta ei kovemmin. Tämä on vaikea laji. 

Maltaan makeus pääsee nyt viemään sen terävimmän raikkauden ja hiilihappoisuutta tarvittaisiin hieman lisää leikkaamaan sitä makeutta. Maku on kuitenkin miellyttävän banaanimainen, mausteinen ja runsasmaltainen - jälkimaussa on hieman jopa karamellimaltaan toffeemaisuuttakin. Katkero on kevyt, mutta jää nielaisun jälkeen elämään suuhun yhdessä mausteisuuden kanssa. Kyllä tämä mallikas vehnä on ja pesee selvästi aiemman 4,7% version ja muutkin aiempaan kaupparajaan sovitetut vehnikset. Täyteläisyyttä ja pehmeyttä on ihan eri tavalla. Hiiva toimii tässä hyvin ja tekee miellyttävät banaanit sekä Schneider-Weissen tyyliset mausteisuudet. Go Ruppaner - hyvää on! Hinta-laatusuhdekin alkaa olemaan Suomen oloissa varsin kohtuullinen.

Yhteenveto

Kunnon vehnis!