Turku Craft Beer Festival lauantai 10.3.2018

Taisi olla jo aika varhaisessa vaiheessa tammikuuta, kun paikallinen pienpanija Linden lähestyi ja kyseli jos juonittaisiin maaliskuiseen Turku Craft Beer Festivaliin Rauma vs Pori tasting. Tämä kuulosti tietysti heti hyvältä idealta, koska siinä näytti samalla avautuvan oiva mahdollisuus oluen nauttimiseen. Lindenin tavoite tässä oli se, että hän hoitaisi oluet ja minä pääasiallisen höpöttämisen. Festivaalin sisällä tapahtuva tasting oli silloin jo loppuunmyyty - 60 henkeä eli sali täynnä. Mikäs sen hienompaa.

VPK talo oli vielä rauhallinen juuri ennen tapahtuman alkua

Turussa nyt viime viikonloppuna järjestetty festivaali oli jatkoa kesän 2017 Turku Food & Wine festivaalille ja tapahtumapaikkana oli upeat puitteet tarjonnut Turun VPK talo. Onnibus vieläpä kuljetti Raumalta Aurakadulle, vain noin 300 metrin päähän tapahtumapaikalta. Ei olisi juuri helpompaa voinut olla. Kinkerit alkoivat jo perjantaina 9.3, mutta itse siirryin paikalle vasta lauantaina, jolloin juonimamme tasting olisi tarkoitus pitää. Tapahtuma alkoi vasta kahdelta, mutta Lindenin kätyreihin kuuluvana pääsin sisälle jo hieman yhden jälkeen. Siellä panimoiden jannut kuhisivat kuin muurahaiskeossa puunaten ja fiksaillen tiskejään taas kuntoon ensimmäisen ja kuulemani mukaan varsin vilkkaan illan jäljiltä. 

Yleinen hintataso tapahtumassa vastasi pitkälti tätä Lindenin listaa

Itselleni avautui tässä oiva mahdollisuus päästä maistolle jo ennen tapahtuman varsinaista alkamista ja niinpä Lindenin Styyriä ensipuraisuksi ja siitä sitten Moose On The Loosen tiskin suuntaan - itse päähirvi Hirvikoski oli nimittäin jo aiemmin tiedottanut, että sahtia olisi tarjolla. Moosen TCBF sahti oli varsin tummaa, asianmukaisen sameaa ja cornykegistä laskettuna myös kevyesti vaahtoavaa, vaikka hiilihappoja itse tuotteessa ei varsinaisesti ollutkaan. Suklaamallastakin oli kuulemma pieni määrä joukkoon livahtanut. Mies oli huuhteluveteen keittänyt katajaa ja Mandarina Bavaria humalaa vartin verran ja kyllähän siitä sahdista pieni katkeron näykkäisykin löytyi. Toffeinen, rukiinen ja lopussa myös hieman lakritsainen maltaisuus ja banaanimaiset käymisaromit olivat tietysti kuitenkin pääroolissa. Tasapainoinen ja maukas sahti. Vahvuutta about 9%.

Päähirvi Hirvikoski ja TCBF Sahti

Level Elevenin tiski ja raikas Pick-up Pale Ale herra Lindenin testissä

Välillä maisteltiin myös Lindenin protoasteella olevaa NEIPAA "Hops Happen and then You", jossa oli käytetty laktoosiakin. Laskennallisia IBUja ohjelman mukaan 14,7. Reseptin oli kehittänyt ja toteuttanut Pasi Rantanen, toinen Lindenin kätyreistä. Hyvää hedelmämehuahan se oli ja katkeroaistimus oli kuitenkin huomattavasti suurempi kuin tuo laskennallinen arvo antoi odottaa. Level Elevenin tiskiltä kehoitettiin tulla maistamaan Pick-up Pale Alea, joka olikin raikas ja erityisesti suutuntumaltaan hyvin miellyttävän smoothi. Erittäin juotava olut. Level Eleven on kiertolaispanimo, joka valmistaa oluensa ilmeisti Lohjan UG Breweryssä.

Rocking Bear Brewersin Kasper Toroska tarjosi maistettavaksi panimonsa miltei kokonaan uusiksi vedettyä tuoterepertuaaria. Oluiden ideat ja nimet toki olivat pysyneet samoina, mutta uuden alkoholilain mahdollistamaa muskelia oli tuotu mukaan ja humalamääriä lisätty hulppeasti. Omaksi suosikseni nousi erinomaisen kesäoluen kriteerit täyttävä Kuukkari Kreippi IPA, joka nyt 5,5% vahvana tarjosi sekä riittävän mallasrungon että kuivan purevan greippisen iloittelun loppuvetoon. Mausteena käytetyn greipin määrä oli tässä peräti tuplattu aiempaan 4,0% versioon nähden.

Rocking Bear Brewers pääjehu Kasper Toroska

Beer Hunter'sin hanarivistö

Mufloni Saison De Randonneur

Beer Hunter'silta skouttasin myös Rauma vs Pori tastingiimme tulevan vanhan tutun Saison De Randonneurin nykykunnon ja totesin sen erinomaisen hyväksi, kuten aina. Mielenkiintoista vahvempaa pääsiäisolutta olisi ollut myös tarjolla, mutta skippasin sen. Muutenkin oli jo alettava varomaan, ettei ala liikaa keulimaan ennen tastingin suorittamista.

Tastingimme idea oli siis vertailla rinnakkain raumalaisia ja porilaisia oluita. Raumalta kaikki tuotteet tietysti Lindeniltä. Ensimmäiseen pariin vastakkain ne vaaleimmat, eli Linden Pi.La Saison ja Mufloni Saison De Randonneur. Pi.La tarjoiltiin pullosta ja Randonneur haettiin tiskiltä hanasta litraisiin kannuihin, joista se sitten annosteltiin laseihin, joten se oli ehkä menettänyt hieman hiilihappoja ja sitä tiettyä iskevyyttään. Lopussa suoritetun "kättä pystyyn" tyylisen äänestyksen perusteella tämä pari meni noin 50-50 tasan. Nostin vetäjän roolissa esiin Randonneurin herkullisen hieman siiderimäisen villihiivaisuuden ja tuotteen päärynäistä ja omenaista hedelmäisyyttä ihasteltiin ja ihmeteltiinkin - voiko se todella olla vain hiivan tuottamaa, mutta näin tosiaan on. Hienoja ahaa elämyksiä yleisön puolella. 

Tasting VPK talon yläkerran salissa

Toisessa parissa laitettiin vastakkain Lindenin American Pale Ale ja Rocking Bearin uudistettu 5,4% Pietniemi Ameriikan Ale. Tämäkin pari meni hyvin pitkälti tasan. Linden selvästi hedelmäisemmän humalaisempi ja katkeroisempi, kun taas Rocking Bear täyteläisempi ja maltaisempi. Uudistetussa versiossa on silti myös tasapainoisesti hedelmäisyyttä.

Kolmanteen pariin sitten mustat vastakkain, eli Lindeniltä Black IPA ja Ruosniemen Panimolta Arkkitehti Black IPA. Tässä parissa selkein ero koettiin ennen kaikkea suutuntuman puolella, jossa Linden oli hieman rukiisena ja kauraisena selvästi täyteläisempi kuin Arkkitehti, johon värimallasta on laitettu kirjaimellisesti juurikin vain väriksi. Arkkitehti päästi myös humalat iloisemmin esiin, vaikka tuoksultaan olikin jopa hämmentävän suklainen. Myös tämä pari meni pitkälti tasan. Jokainen pari herätti myös hyvää keskustelua ja kaikki oluet todettiin hyviksi. Se oli erityisen hienoa, ettei tastingin vetäjän tarvinnut koko aikaa keksiä tarinaa, sillä kun hetkeksi hiljeni ja antoi porukalle aikaa maistella, niin iloinen puheensorina täytti salin kun juomia vertailtiin ja paremmuuksia ratkottiin. Sellaisesta kiusallisesta hiljaisuudesta ei ollut tietoakaan. 

Tahti oli aika tiukka kun kolmeen varttiin puristettiin kuusi eri olutta (pieninä annoksina toki), mutta järjestelyt pelasivat hienosti ja maaliin asti päästiin annetuissa rajoissa. Festarin puolelta oli runsaasti jengiä kaatamassa juomia ja ohjaamassa yleisöä paikoilleen. Myös yleisön puolelta tuli kiitosta ja ihan kunnon aploditkin, joten uskoakseni vedimme homman Lindenin kanssa hyvin purkkiin.

Tastingin jälkeen viideltä iltapäivällä sali oli jo täynnä iloista porukkaa

Tunnelmia Lindenin tiskin takaa

Jonas Sahlberg, Kimito Brewing

Kokonaisuutena festareista jäi muutenkin sellainen kuva, että homma pelasi hyvin. Vesipisteitäkin oli lasien huuhtelua ja veden juomista varten. Itselläni ei tosin ollut minkään sortin maksukorttia koko päivän aikana, joten en osaa ottaa siihen puoleen mitään kantaa. Samanlaiselta toimivalta systeemiltä näytti kuin mitä Winstonin pienpanimofesteillä Porissa on ollut. Tastingin jälkeen minulla oli enää tunti aikaa pyöriä alueella ennen kuin bussi kuljetti takaisin Raumalle, joten kävin tietysti jälleen sahtihanan ääressä ja sitten ehdin vielä nopeasti moikkaamaan Kimiton Brewingin Jonasta. Jonas tarjosi #KimitoKeiky kotiolutkisan voittajaa Lusin Savuista, jota maistaessa olin jo sen verran maistellut ja kiireessä, että kaikenlaiset analyysit jäivät tekemättä. Myöhemmin rehdisti kommentoinkin Keikyklubin kollegalle somessa, että "ei se pahaa ollut".

Mallassepät

Mallassepät ja monta muutakin panimoa jäi aivan käymättä läpi, kun ei aikaa riittänyt, mutta ehkä ensi kerralla sitten. Todella hieno paikka tuo VPK talo kuitenkin. Mahtavaa nautiskella olutta pylväiden ja kattokruunujen koristamassa salissa. Toivotaan hienon tapahtuman saavan jatkoa ensi vuonnakin!