Triplasti tripeliä: De la Senne / Adelardus / Oud Berseel

Reittausblogin massiivinen tripel saaga eteni viime viikolla tilanteeseen 7/40 (seitsemän tripeliä neljästäkymmenestä maistettu) ja nyt niputetaan eka kymppi täyteen. Jos et tiedä mistä tässä kaikessa on kyse, niin lukaise tämä alustus.

De la Senne Jambe-De-Bois

8,0%, 49 IBU | Vesi, ohramallas, sokeri, humala, hiiva

Vallankumouksellista tripeliä uuden aallon belgipanimo de la Senneltä. Utuinen, kullankeltainen ja vaivatta vaahtoava olut. Tuoksu lyö lujaa pilsmäisen viljaisen maltaisuuden ja yrttisruohoisen humalaisuuden vasten kasvoja. Seuraavien nuuhkaisujen aikana vasta saa kiinni mausteisen belgihiivan estereistä. Olipa erikoinen tuoksu. Lagermaisen neutraalia maltaisuutta ja sitten kova ruohoisyrttinen isku suoraan feissiin. Belgihiiva seurailee siellä taustalla, mutta ei ota pääroolia. Maku on hyvä. Siinäkin maltaisuus on esillä vaalean viljavana ja voimakas humalointi tulee ruohoisena ja yrttimäisenä. Runko on sen verran ohut, että katkero puree lujaa ja jatkuu loputtomiin. Belgihiiva tuo kyllä mausteisuutta jälkimakuun, mutta ne hekumalliset kuivatut hedelmät ja se "tripelin taika" ovat kateissa. Ikään kuin hiiva olisi käynyt turhan neutraalisti, siitä ei ole mielestäni saatu parasta irti. Katkeroa on selvästi enemmän kuin tyylin kulmakivissä ja se toimii kieltämättä aika kivasti, mutta muu paletti ei nyt seuraa perässä. Hieman sellainen De Ranke XX Bitterin tyylinen tapaus - kovaa katkeroa, mutta hedelmät ja "se jokin" jäivät Brysseliin. Hiivan roolin pitäisi olla tripelissä korostuneempi.

Adelardus Belgian Tripel
9%, | Vesi, ohramallas, sokeri, humala, hiiva, mausteet

Kirkkaanlainen, oranssihtava ja vaahdoltaan yllättävänkin niukka. Tuoksu on hyvin hunajainen, kandisokerimainen ja raikkaasti kuivatun hedelmäinen - taas sitä monista tripeleistä tuttua päärynänkuorimaisuutta ja aprikoosia. Maku on raskaampi ja makeampi kuin tyylissä yleensä. Hunajaisuus on vahvasti pinnalla ja hedelmäisyys sekä loppua kohti voimistuvat mausteet siinä takana. En pysty yksilöimään mitä mausteita tähän on käytetty, mutta pientä korianterin kutittelua siellä ehkä on. Loppu kuivuu vahvuuden myötä hieman, mutta katkerointi on melko mitään sanomaton. Jää makeaksi ja hiilihappojakin voisi olla hieman enemmän. Tämä on toistaiseksi sieltä maistamieni tripelien häntäpäästä. Ei huono oluena, mutta ei tässä myöskään ole niitä tripelin hekumallisimpia piirteitä. Liian makea, se tarvittava iskevyys puuttuu.

Oud Berseel Bersalis Tripel

9,5% | Vesi, vehnämallas, ohramallas, humala, hiiva, mausteita

Syvän kultainen, kirkas ja vaahdoltaan tiivis sekä pitsikäs. Tuoksu on raikas, korianterisen mausteinen, päärynäinen ja kuivahedelmäinen. Ehkä appelsiinikuoria myös. Käymisestereistä tulee myös pippurista mausteisuutta. Hyvä tuoksu, nyt on eväät olla tämän kolmen tripelin setin kirkkaasti paras. Ja maku toimii myös, joten tämän setin voittaja on tässä. Maku on kuiva, hedelmäinen, mausteinen ja iskevä, mutta kuitenkin taas niin taidokkaasti tehtynä, ettei alkoholi tule läpi. Alkuveto on raikkaan kuivahedelmäinen ja hieman korianterinen. Keskivaiheilla hieman hunajaista makeutta ja hiivan mausteisia käymisestereitä sekä rakentuvaa katkeroa. Loppuvedossa sitten kevyttä katkeruutta, alkoholin lämpöä ja selkeää appelsiininkuorimaisuutta. Eli veikkaisin tässäkin mausteina olevan ne tutut korianterit ja appelsiininkuoret, mutta ei ole vedetty överiksi. Hyvä terhakan hiilihappoinen ja keskitäyteläinen suutuntuma. Paljon vahvoja makuja, mutta hyvässä harmoniassa. Hyvä tripel ja näistä kolmesta omasta mielestäni se "tyylinmukaisin". 

Nyt on siis 10/40 maistettu ja suuntaviivat selkenevät. Seuraavaa omaa tripeliäni en tule maustamaan, mutta vehnämallasta mukaan tulee ja normaali taloussokeri vaihtuu panimosokeriin eli dekstroosiin. Omassani huomaan nyt myös parin lisäviikon jälkeen mausteisuuden lisääntyneen, tai pikemminkin makeuden hieman väistyneen ja mausteisuuden pääsevän paremmin esiin. Kypsytystä näin vahva olut varmasti tarvitseekin. Hiilihapotkin ovat vielä ehkä inasen lisääntyneet ja siten suutuntuma parantunut. Mieluummin omaa tripeliäni hörpin kuin esim. tuota Adelardusta, joten kyllä se monessakin mielessä onnistunut on.