Kotiolutta: Panimo Duuni Isä Överi (Quadrupel)

Panimo Duunin jyväskyläläiskotipanotandemduolta maistoon seuraavaksi Isä Överi, joka on uusi vahvempi tulkinta blogissa vuonna 2015 maistetusta Luostari Quadrupelista.

Isä Överi

14.1%, 68 IBU 

Maltaat: Pale Ale, Abbey, CaraBelge, Wheat, kandisokeri

Humalat: Perle, Mosaic, Northern brewer 

Mausteena: Korianterinsiemenet, Bitter orange peel 

Tekijän kommentit:

"Hieman viritelty versio siitä vanhasta Luostarista. Vaihdettiin hiiva SAFBREW BE-256:een ja käytettiin sillä viime kesän helteiden aikaan huoneen lämmössä, eli noin 30 astetta. Sen verran hyvin kävi, että pullotuksen jälkeen ei sitten tahtonutkaan enää, joten otettiin pullot uusiks auki ja laitettiin WLP099 hoitelemaan homma maaliin. Kypsytystä kaivannee, joskin on tässä hyvällä mielellä pari maisteltu ja todettu, että nyt se on aika lailla sitä, mitä Luostarilta lähdettiin hakemaan."

Tälleen tuoreeltaan eli puolen vuoden ikäisenä Isä Overi tuoksuu miellyttävästi Het Ankerin, eli Gouden Caroluksista tutun panimon, vahvemmilta tuotteilta. Anismaisuutta ja appelsiinikuorta sekä hienoista lakritsaa taustavaikuttimena. Maku miltei huoneenlämpöisenä on "lämmin", mutta yllättävästi ei alkoholinen. Luumua, rusinaa, appelsiininkuorimaista hedelmää ja tietynlaista makeutta, mutta ei kuitenkaan mitään raskautta. Lopussa alkoholin - jälleen legendaarisesti ilmaistuna - Chuck Norrisin roundhouse kickin tavoin iskevä voimakkuus kuivattaa paletin pitkään mausteisen anismaiseen ja lakritsaiseen jälkimakuun. Olin melkein varma pulloa avatessa, että alkoholi maistuisi läpi. Koska a) käytetty todella lämpimässä b) vahvuutta peräti 14,1%, mutta ei tämä tosiaan mitenkään viinaiselta tai sikunaiselta tunnu. Pieninä siemauksina toki nautitaan ja lämpöä hehkuu, mutta irvistämään ei joudu. Onhan Rochefortin 10 lempeämpi, en sitä sano, mutta yllättävän säyseä tämä näinkin vahvaksi on. Aidon belgin tuntua nyt jo heti "tuoreeltaan". Minulle toimitettiin kaksi pulloa, joista toinen menköön kellariin joksikin aikaa - siksi aikaa, kunnes hetki tuntuu oikealta. Kiitos jälleen kerran Duunin duolle tästä. Kaksikolla on joko timanttisen kova oma laadunvalvonta ja puolivillaisia ei lähetetä blogistille tai sitten jokainen erä on vaan erittäin hyvää. No, siitä Inkeristä en niin pitänyt, mutta sen voi laittaa makumieltymyksien piikkiin - ja siinäkin toki tekijöiden kommentit kertoivat, että reseptiä vielä viilataan.

Tsekkasimpa vielä mitä kirjoitin alkuperäisestä oluesta vuonna 2015 ja se arvio päättyi näihin sanoihin: "Aito belgityyli tavoitetaan, mutta tyylin kovimpiin jää vielä matkaa. Seuraavaksi ehkä hieman sokerisiirappia ja korianteria tms. menoon mukaan – rohkeasti ja ennakkoluulottomasti, kuten belgit konsanaan." Voisi sanoa, että tämä "pyyntö" on nyt ainakin täytetty.