• Twitter
  • Facebook
  • Instagram

Saisonkesä 2019: De Halve Maan / De Ryck / Nurminen

Lähettänyt - julkaistu 0 kommenttia
 
Ja nyt vielä lokakuun kynnyksellä saisonkesän viimeisiä anteja. Nämä on kaikki juotu jo aiemmin, joten backlogista pukkaa nyt tekstiä tulemaan. Mukavahan näiden parissa on muistella loppukesän hetkiä. Näiden kolmen jälkeen maistettujen kokonaismääräksi nousee 64 kappaletta, joka on ihan mukava tinki yhteen pitkään kesään. Huhtikuun alkupuolellahan tämä homma jo starttasi.

De Halve Maan Brugse Zot
6,0% | Vesi, ohramallas, kandisokeri, humala, hiiva

Blondea Bruggesta. Vaaleaa ja kultaista olut onkin - golden blond ale. Belgityyliin totutun mittava ja kestävä vitivalkoinen vaahto. Tuoksu on hunajaisen maltainen hieman heller bockien tyyliin ja aromaattisesti päärynänkuorimaisen ”belgihedelmäinen” ja suorastaan pirskahtelevan raikas. Belgihiiva on hieno asia! Pehmeä maku on hennon maltainen, hedelmäinen, hunajainen ja lopussa vain aavistuksen näykkäisevästi katkera. Ei vedä aivan kuivaksi vaan hieman makeutta kantautuu jälkimakuunkin. Hyvä belgihiivan tuottama hedelmäinen ja hieman mausteinen maku. Tällaisia nämä blondet yleensä on - yksinkertaisesti vaan hyviä oluita. Tässäkin on palikat hyvin kohdillaan, mutta ei mitään kärkikategoriaan siivittävää erityisen hekumallista osa-aluetta. Hyvää keskikastia!

De Ryck Arend Blond
6,5% | Sisältää ohramallasta
  
Kirkas kultainen olut, jonka vaalea vaahto on pitkäkestoinen. Tuoksussa on raikasta päärynäisyyttä, hunajaisuutta ja kevyesti minttua tai vastaavaa raikasta yrttimäisyyttä. Kokonaisuutena siis hyvinkin raikas tuoksu. Maku alkaa lupaavasti raikkaan belgihedelmäisenä, mutta kääntyy lievän omenaisuuden kautta sitten tympeämpään hieman pahvimaiseen loppuvetoon. Maku jotenkin kuivuu ihan täysin, eikä katkeroakaan juuri tule, joten aistimus on lähinnä kuin pahvia nuolaisisi. Erittäin lupaavan tuoksun jälkeen maun kyykkäys pudottaa tämän nyt armotta alimpaan kategoriaan.

Nurmisen Farmhouse Ale
Hiivana Wyeast Farmhouse Ale
 

Utuinen, oranssihtava ja vaahdoltaan runsas olut. Tuoksussa on esteristä mausteisuutta, belgihedelmää ja jonkinlaista parfyymimäistä, miltei saippuaista osastoa. Maku alkaa tyyliin nähden hieman makeana, eikä sen jälkeen enää tunnu pääsevän aivan kunnolla lentoon. Belgihiivan mausteisuutta ja jopa pientä pippurisuutta tulee sekä yrttimäistä humalointia, mutta hentoinen makeus ja melko täyteläinen runko kantavat loppuun asti ja se tietty terävyys jää vajaaksi. Tekijällä oli tästä vähän ristiriitaiset mietteet ja samaa ajattelin itsekin. Hyviä elementtejä, mutta jotenkin kaikki ei loksahda kohdilleen. Mausteinen jälkimaku on varsin miellyttävä ja katkerokin mukavan runsaana kohdillaan, joten kyllä tämä lopulta ihan mukavasti siemailtava on.  Isohkon pullon nauttii mielellään. Keskimmäisen kategorian tavaraa. Mallaspohjaa ehkä keventäisin. Lisäksi jotain vaikeasti määriteltävää saippuaisuutta tai parfyymimäisyyttä esiintyy. En osaa sanoa mistä se tulee, mutta se siinä ei ole kaikki ihan miellyttävää. Varsin jees olut kuitenkin.

Fiilispohjainen ranking (oluet kategorioiden sisällä maistamisjärjestyksessä)


Varsin jees:
En Stoemelings Tanteke 
De Halve Maan Brugse Zot
Nurmisen Farmhouse Ale

Vähän kehnommat:
Silly Double Enghien Blonde 
De Ryck Arend Blond

Spesiaalit:  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)