Joskus on sellaisia päiviä, että kielen päällä maistuu ostamaton brittiolut ja sitä pitää sitten lähteä hakemaan. Raumalla varmin paikka uusiin löytöihin on Citymarket, jonne nytkin suuntasin. Pääsin matkaan kerrankin ihan itsekseni ilman pieniä apulaisia ja aikaa hyllyjen tarkempaan tutkiskelemiseen löytyi kerrankin kunnolla. Melkein järkytyin siitä miten vanhaa tavaraa hyllyissä oikeasti on. Yhdessäkin britti-ipassa oli päiväys helmikuu 2020... heinä- ja elokuuta 2020 löytyi myös runsaasti. Valikoiman runsaus siis on osaksi silmänlumetta - tai siis tavaraa on paljon, mutta hyvää tavaraa vähemmän. Pitäkäähän siis silmät auki hyllyillä, vanhalta haiskahtavaa ei kannata kauppavahvuisissa valita.
Löysin kuitenkin etsimäni ja nappasin mukaan 08/2021 päiväyksellä Swannayn Pale Alen ja 04/2021 päiväyksellä Wychwoodin Hobgoblin IPAn. Brittioluet on muuten nyt jo hinnoissaan, nämäkin molemmat yli neljä euroa pulloa - mitenkähän käy ensi vuonna?
Swannay Pale Ale
4,7% | Vesi, ohramallas, vehnä, humala, hiiva
Orkney
brewed american hopped. No mikä ettei. Kaunis olut on tämä skotlantilaiselta saarelta tullut. Kupariin vivahtava
väri ja tiivis kestävä vaahto. Tuoksukin hurmaa, tarjoten keksimäisiä ja
pähkinäisiä maltaan sävyjä pienellä karamellisuudella höystettynä. Ja
sitten on ne humalat, ai että... sitrusta ja kukkaniittyä. Lisänä pientä
raikasta marjaisuutta, joka lienee brittihiivan tuottamaa. Maku on niin
ikään tosi hyvä. Bittermäinen puraisu maukkaaseen mallaspohjaan ja
sitrusvetoiseen humalointiin yhdistettynä. Jenkki pale alet eivät
yleensä ole näin monimuotoisia - briteillä hiivan tuottamaa aromikkuutta
on yleensä enemmän. Tämän oluen mallaspohjassa on kevyesti karamellia,
mutta se ei mene makeaksi, vaan kokonaisuus on bittermäisen kuivakka ja
pureva, mutta aromikkuudessa löytyy silti myös. Erittäin hyvää ja vaikka
viekin janon mennessään, niin mieli tekee silti ottaa toinen.
Wychwood Hobgoblin IPA
5,3% | Sisältää ohraa
Tyylikästä taidetta pullossa. Takaetiketti kertoo brittiläisten lisäksi käytetyn myös Tyynenmeren humalia. Väri on miltei samanlainen kuin aiemmassa orkneylaisessa. Tuoksussakin on samoja piirteitä, mutta sitrus puuttuu ja maltaisuus on voimakkaamman karamellimaista. Humala tulee brittipainotteisesti ollen kukkaista, puumaista ja jopa hieman mausteista. Ei liiemmin hedelmää. Suutuntuma on tässä varsin täyteläinen, mutta katkeropuoli vastaa myös huutoon ja tasapaino pysyy erittäin hyvänä. Tyynenmeren humalista ei hedelmäisyyden muodossa juurikaan nouse havaintoja, mutta perinteisen britti-ipan tuntu onkin sitten kovasti pinnalla - ja hyvä niin! Katkeraa on ja loppuveto muodostuu tässäkin melko kuivaksi, karamellimaltaan kaikuja ei juurikaan jää. Jyskyttää raiteilla eteenpäin kuin täyteen paineeseen lämmitetty höyryjuna - karamellin ja katkeron reitiltä ei poiketa, mutta valitulla reitillä onkin sitten kaasu mukavan pohjassa. Jälkimaussa ESB:n tyylistä harmoniaa ja jopa esiin pilkahtelevaa hedelmäisyyttä - mutta vain hetkittäin. Erittäin hyvä olut tämäkin, mutta voimakkaamman makuisena ei niin sessioitava eikä samalla tavalla huikean raikas kuin Swannayn hieno olut.
Olipas muuten melkoisen hyvät sessioonit. Onneksi välillä tekee mieli kokeilla (itselleni) uutta brittiäkin, mutta hinnan puolesta ei kuitenkaan onneksi liian usein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.